Ero sivun ”Reino Drockila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p linkki |
||
Rivi 9:
Omistajan nimellä toiminut kirjapaino Reino Drockila julkaisi muun muassa [[Lambert Valdemar Müller]]in ja [[Emil Lehén]]in teoksia sekä ''[[Työväen laulukirja]]n'' vuonna 1903.<ref>[http://books.google.com/books/about/Ty%C3%B6v%C3%A4en_laulukirja.html?id=xPS4QAAACAAJ GoogleBooks, luettu 21.11.2011]</ref>
Drockila tutustui [[Tarton rauha]]n solmimisen jälkeen [[Karjalan työkansan kommuuni]]n edustajana Helsingissä toimineeseen Juho Iisakkilaan ja tuli vedetyksi mukaan Venäjän edustuston harjoittamaan vakoilutoimintaan. Drockila pääsi Venäjän kauppaedustuston palvelukseen kuukausipalkalla. Hän kävi [[Kajaani]]ssa yhdessä Venäjän edustuston [[sotilasasiamies|sotilasasiamiehen]] apulaisen kanssa hankkimassa tietoja alueen suomalaisista armeijan joukko-osastoista. Kesällä 1922 Drockila tutustui kansanedustaja [[Olga Leinonen|Olga Leinosen]] kautta aiemmin [[Katajanokka|Katajanokalla]] armeijan varastonhoitajan apulaisena toimineeseen kersantti Arvi Siivoseen. Siivonen ja puolustusministeriön taisteluvälineosaston kuormastotoimistossa asevelvollisena kirjurina palvellut Reino Leppävirta toimittivat rahaa vastaan Drockilalle tietoja armeijasta. Leppävirta lainasi työpaikaltaan asiakirjoja Drockilalle ja Siivoselle jotka toimittivat ne Venäjän edustustoon valokuvattaviksi ennen asiakirjojen palautusta. Leppävirta ylennettiin korpraaliksi ja hänet nimitettiin koko taisteluvälineosaston vahtipäälliköksi mikä helpotti edellen vakoilua.<ref name=harjula>[https://books.google.fi/books?id=LIH4DwAAQBAJ&pg=PA9&lpg=PA9&dq=reino+drockila&source=bl&ots=19_HtR8SeY&sig=ACfU3U3ycWI-HVpaUmpcuPIpuh3OKvUKZw&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjOsMbJqs7zAhXkxIsKHXOeAGUQ6AF6BAgPEAM#v=onepage&q=reino%20drockila&f=false Mirko Harjula : Koko kansan kasvatuslaitos Sattumuksia ja ilmiöitä Suomen puolustuslaitoksen perustamiskaudelta 1918-1924, Books on Demand 2020, Drockilan juttu, sivut 537-539 (Google kirjat -linkki)]</ref><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1400234?page=2 Helsingissä paljastettu bolshevistinen vakoilujärjestö, Iltalehti, 01.06.1923, nro 123, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>
Drockila ja Siivonen vangittiin 23. maaliskuuta 1923 ja vähän myöhemmin vangittiin myös Venäjän edustuston ovenvartijana toiminut suomalainen Carl Less, joka oli ollut mukana asiakirjojen valokuvauksessa. Drockilan kiinnijäämiseen jälkeen Venäjän sotilasasiamies hajoitti tiedusteluverkostonsa käsittämään koko maan. Kun tieto asiakirjavuodosta levisi lehtiin kesällä 1923 taisteluvälineosaston päällikkö erosi tehtävästään ja Venäjän edustuston sotilasasiamies ja tämän apulainen poistuivat maasta ulkoministeriön kehoituksesta. Myös puolustusministeri [[Bruno Jalander]] erosi jutun vuoksi. Drockila ja Siivonen tuomittiin syksyllä 1923 neljän vuoden kuritushuonerangaistukseen vakoilusta, Less vapautettiin ja Leppävirta oli kadonnut.<ref name=harjula/><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1486372?page=1 Faktori Drockila ja konttoristi Siiwonen kumpikin 4 vuodeksi kuritushuoneeseen, Turun Sanomat, 15.09.1923, nro 5874, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>
| |||