Ero sivun ”Nukleiinihappotesti” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
diagnostinen testi
(ei mitään eroa)

Versio 27. lokakuuta 2021 kello 17.49

Nukleiinihappotesti (lyh. NAT, engl. nucleic acid test) eli nukleiinihappomonistustesti (lyh. NAAT, engl. nucleic acid amplification test) on diagnostinen menetelmä, jossa tutkimuskohteena on geneettinen materiaali eli nukleiinihapot DNA ja RNA. Nukleiinihappotesteillä voidaan tunnistaa tartuntatauteja, syöpiä, perinnöllisiä sairauksia ja mitokondriotauteja. Niitä voidaan hyödyntää myös yksilöllistetyssä lääketieteessä yhdessä farmakogenetiikan kanssa.[1]

Vuodesta 1997 alkaen nukleiinihappotestejä on käytetty luovutetun veren seulonnassa, jolla on tarkoitus ehkäistä verensiirtojen välityksellä tarttuvien tautien leviämistä. Nukleiinihappotestit ovat saastuneen veren havaitsemisessa huomattavasti tehokkaampia kuin aiemmin käytetyt serologiset testit. Testeillä voidaan tunnistaa esimerkiksi hepatiittivirukset B ja C, HI-virus ja Länsi-Niilin virus. Vuonna 1999 Euroopan unioni alkoi vaatia, että kaikki sen alueelle myytävä veriplasma tai sen johdannaiset oli testattava NAT-menetelmillä hepatiitti C -viruksen varalta. Vaatimus johti luovutetun veren NAT-testauksen kehittymiseen ja käyttöönottoon myös muissa maissa.[1]

Lähteet

  1. a b Chandra, Rajasri: Applications of nucleic acid testing in diagnosis and therapy Medical Laboratory Observer. 24.5.2016. Endeavor Business Media. Viitattu 27.10.2021. (englanniksi)
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.