Ero sivun ”Clark Ashton Smith” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Taulukon päivittelyä. |
p ylimääräinen [ pois |
||
Rivi 206:
Smithin viimeisinä elinvuosina hänen parhaat työnsä pysyivät saatavilla Arkham Housen pienilevikkisinä kokoelmina.<ref name="Jxix" /> Kuollessaan hän oli silti lähes tuntematon.<ref name="C&H"/> Ihailijoiden ja jäljittelijöiden myötä hänen maineensa alkoi kuitenkin vähitellen kasvaa. Arkham Housen Smith-kokoelmat julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen Britanniassa sekä kova- että pehmeäkantisina laitoksina. Yhdysvalloissa fantasiakirjailija [[Lin Carter]] otti Smithiltä voimakkaita vaikutteita<ref name=":2" /> ja toimitti [[Ballantine Books]]in ''Adult Fantasy'' -sarjaan neljä Smith-kokoelmaa vuosina 1970–1973.<ref name="SFE" /> Niiden myynti oli tosin heikkoa. 1970-luvulla ilmestyivät myös ensimmäiset Smith-käännökset, ensin ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi ja myöhemmin myös useilla muilla kielillä. Samoihin aikoihin ilmaantuivat ensimmäiset Smith-tutkijat, jotka alkoivat palauttaa hänen sensuroituja novellejaan niiden alkuperäiseen asuun.<ref name=":2">Joshi 2014, s. XX–XXI.</ref> Vuonna 1978 ilmestyi Donald Sidney-Fryerin toimittama Smith-bibliografia ''Emperor of Dreams'',<ref name="SFE" /> joka sisältää myös laajahkon elämäkerran.<ref>Joshi 2014, s. XXV.</ref>
Smithiä verrataan usein [[Robert E. Howard]]iin ja [[H. P. Lovecraft]]iin.<ref name="SFE" /> Nykyään heihin viitataan toisinaan ''Weird Talesin'' ”suurena kolmikkona” (”The Big Three”).<ref name="Thomas">Thomas, G. W.: [http://darkworldsquarterly.gwthomas.org/the-sword-sorcery-of-clark-ashton-smith/ The Sword & Sorcery of Clark Ashton Smith]. ''Dark Worlds Quarterly'', 11.1.2020. Viitattu 17.12.2020. {{en}}</ref> Clute ja Nicholls kirjoittavat Howardin ja Lovecraftin olleen Smithin ainoat todelliset verrokit 1930-luvun kirjallisuudessa: Howard oli kertojana vetävämpi ja Lovecraft filosofina syvällisempi, mutta Smith oli kolmikosta ”hienostunein ja sivistynein”.<ref name="SFE" /> Lovecraft ihaili Smithiä suuresti ja kirjoitti tästä jopa [[Sonetti|sonetin]], jossa ylisti tätä ”Averoignen mustaksi ruhtinaaksi”, joka katselee ”muille näkymättömiä unten kuiluja”.<ref name="C&H" /> Novellissaan ”[[Pickmanin malli]]” (1927) Lovecraft mainitsee ohimennen Smithin ”vertahyytävät” avaruusmiljööt.<ref>Lovecraft, H. P.: ''Pickman’s Model''. Kirjoitettu syyskuussa 1926, julkaistu alun perin ''Weird Talesin'' lokakuun 1927 numerossa.
E. F. Bleiler (1973) pitää Smithin ylistämistä eräänä Lovecraftin suurimmista virheistä.<ref name="Nummelin"/> Bleilerin mukaan Smith käsittelee kiinnostavia ajatuksia ja ajalle epätyypillisiä teemoja, mutta hänen novellinsa ovat usein huonosti kirjoitettuja ja lankeavat helposti teennäiseen mahtipontisuuteen. Smithin eri fantasiamiljööt ovat Bleilerin mukaan jokseenkin samasta puusta veistettyjä. Bleiler katsoo Smithin hekumoivan kuolemalla ja poikkeavuuksilla ja pitää hänen vaikeaselkoista kieltään mauttomana. Vuonna 1983 julkaisemassaan yliluonnollisen kaunokirjallisuuden hakuteoksessa Bleiler piti Smithiä vaikeasti arvioitavana ja epätasaisena kirjoittajana.<ref name="Bleiler">Bleiler 1983, 458–459.</ref> Sittemmin Smith on kuitenkin korotettu erääksi amerikkalaisen kauhukirjallisuuden mestareista.<ref name="Nummelin">Nummelin 2013, s. 173–175.</ref> Alan Gulletten (2006) mukaan Smithin vahvuuksina pidetään voimakasta mielikuvitusta ja kykyä luoda eksoottista tunnelmaa. Heikkouksiksi lasketaan ohuet henkilönhahmot ja yksinkertaiset juonet sekä yleinen kehittymisen puute proosakirjailijana. Gulletten mukaan Smithin proosaa ja proosarunoutta sekä erilaisia [[Spekulatiivinen fiktio|spekulatiivisen fiktion]] lajityyppejä yhdistelevää tyyliä ei voi arvioida perinteisen proosakirjallisuuden mittapuulla.<ref name="Biography" /> S. T. Joshin (2014) mukaan ”Smithin paikka amerikkalaisen runouden ja fantasiakirjallisuuden historiassa on vielä epävarma. Kiistatta hänen asemansa on kuitenkin arvostettu.”<ref>Joshi 2014, s. XXI.</ref>
| |||