Ero sivun ”Maito” versioiden välillä

44 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
p
→‎Muut vaikutukset: Pieniä korjauksia.
p (→‎Suomi: Pilkun lisäys.)
p (→‎Muut vaikutukset: Pieniä korjauksia.)
Maidon hiilihydraatit ovat kokonaisuudessaan pienen glykeemisen indeksin<ref name="Glycemic.Index.and.Glycemic.Load.Values">{{Lehtiviite | Tekijä = Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller | Otsikko = International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky | Julkaisu = Diabetes Care |Ajankohta=2008-12 |Numero=12|Sivut=2281–2283| Pmid=18835944 |Doi=10.2337/dc08-1239 |Issn=0149-5992 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/ | Kieli={{en}}}}</ref> omaavaa laktoosia<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/684 |nimeke= Elintarvike |julkaisu=fineli.fi|viitattu=2020-04-17}}</ref>, lukuun ottamatta laktoositonta kevytmaitoa, joka sisältää 1,4 grammaa suuren glykeemisen indeksin omaavaa<ref name="Glycemic.Index.and.Glycemic.Load.Values"/> glukoosia ja 1,4 grammaa galaktoosia<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/29064?q=laktoositon%20%20maito&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=points&sortOrder=asc&component=2331& |nimeke= Elintarvike |julkaisu=fineli.fi|viitattu=2020-04-17}}</ref>.
 
''Rasvaton'' eli ''kuorittu maito''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://patentimages.storage.googleapis.com/a7/de/95/78cc9ad6f93faa/FI121451B.pdf | Nimeke = Patenttijulkaisu FI 121451 B. | Ajankohta = 30.11.2010 | Julkaisu = Patentti- ja rekisterihallitus | Viitattu = 14.8.2021}}</ref> eli ''kurri'' sisältää kalsiumia 121,0&nbsp;mg, kaliumia 160,0&nbsp;mg, jodidia (jodi) 13,8&nbsp;µg, fosforia 90,0&nbsp;mg, sinkkiä 0,4&nbsp;mg, seleeniä 2,8&nbsp;µg, magnesiumia 12,0&nbsp;mg ja natriumia 44&nbsp;mg. [[Vitamiini|Vitamiineista]] rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2&nbsp;µg, niasiinia 0,1&nbsp;mg, B6-vitamiinia 0,05&nbsp;mg, riboflaviinia (B2) 0,19&nbsp;mg, tiamiinia (B1) 0,03&nbsp;mg, C-vitamiinia 1.2&nbsp;mg, A-vitamiinia 1.2 0.8&nbsp;µg{{selvennä|Mikä tuo 1.2 on? 7.7.2019}}, D-vitamiinia 1,0&nbsp;µg, E-vitamiinia alle 0,1&nbsp;mg ja K-vitamiinia 0,16&nbsp;µg<ref>[http://www.fineli.fi Fineli koostumustietokanta] {{Lähde tarkemmin}}</ref>
 
Maito on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin lähde<ref>Valsta et al., 2018, s. 118</ref> ja riboflaviinin<ref>Valsta et al., 2018, s. 100</ref> lähde. Lisäksi maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen<ref>Valsta et al., 2018, s. 144</ref>. Tämä johtuu siitä, että jodia lisätään nautojen rehuun<ref>Saatko tarpeeksi jodia? https://www.avainapteekit.fi/terveys/vitamiinit-ja-hivenaineet/saatko-tarpeeksi-jodia</ref>.
Tämän jälkeen maito [[homogenointi|homogenoidaan]], jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty [[rypsiöljy]]yn liuotettu [[D-vitamiini]] saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.<ref name=maidonkasittely/>
 
Seuraavaksi maito joko [[pastörointi|''pastöroidaan'']] eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen; ''korkeapastöroidaan'' eli kuumennetaan +125–135 ⁰C:seen 0,5–2 sekunnin ajaksi; tai [[Iskukuumennus|''iskukuumennetaan'']] vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.valio.fi/hyvinvointi/maidon-kasittely-ja-sailyvyys/|nimeke=Maidon käsittely ja säilyvyys|julkaisu=www.valio.fi|viitattu=2021-07-08 }}</ref>. Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset [[bakteerit]], ja iskukuumennus tuhoaa siitä kaikki [[mikro-organismit]]<ref name=":5" />. Käsittelytapa vaikuttaa maidon säilyvyyteen, joka vaihtelee viikosta useisiin kuukausiin<ref name=":5" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/maitojen-hyllyikaa-venytetaan-maitojuoma-sailyy-jopa-kuukauden|nimeke=Maitojen hyllyikää venytetään - maitojuoma säilyy jopa kuukauden|julkaisu=yle.fi|viitattu=2021-07-08 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ultrapuhdas_pakkaaminen_saa_maidon_sailymaan_viikkoja/7970168|nimeke=Ultrapuhdas pakkaaminen saa maidon säilymään viikkoja|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-07-08 }}</ref>.
 
Viimeiseksi maito jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4&nbsp;°C) ja pakataan<ref name="maidonkasittely" />.
Intia on maailman suurin maidontuottaja, ja puolet Intian maaseudun talouksista harjoittaa lypsykarjataloutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ft.com/content/63522f50-caf3-11e7-ab18-7a9fb7d6163e|nimeke=Subscribe to read {{!}} Financial Times|julkaisu=www.ft.com|viitattu=2021-02-12}}</ref>.
 
Suomessa tuotetaan lehmänmaitoa vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa. Raakamaidosta noin kolmasosa jalostetaan erilaisiksi maidoiksi ja noin kymmenesosa muiksi tuoretuotteiksi, kuten [[piimä]]ksi, kermaksi, [[viili]]ksi, [[jogurtti|jogurtiksi]] ja [[vanukas|vanukkaiksi]]. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja ja [[maitojauhe]]tta.<ref name="tilasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://stat.luke.fi/tilasto/2025?q=tilasto/2025 | Nimeke = Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot | Tiedostomuoto = Excel | Selite = Maidontuotanto kuukausittain 1990–2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990–2015 | Julkaisu = Maito- ja maitotuotetilasto | Ajankohta = 25.5.2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut | Viitattu = 6.6.2015 }}</ref> Suomalaiset koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, jonka tarkoituksena on edistää maidon kulutusta. Tuen saannin ehtona on, että näkyvälle paikalle kiinnitetään juliste, jonka mukaan maidon juominen on tarpeen luustolle.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-6766804 Juommeko maitoa, koska se on kannattava bisnes?] Yle 24.8.2013. </ref>{{Korjattava/päivitys|Tuorein luvut puuttuu ja 2014 vaihdettava 2015 lukuihin}}
{| class="wikitable"
|-
Paljon rasvaa sisältävien maitotuotteiden runsaalla nauttimisella ei ole havaittu olevan kuolleisuutta nostavaa vaikutusta<ref name="rl" /><ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23865702 Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis.], O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.</ref>. Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syopäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60&nbsp;000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.<ref>Larsson et. al: [https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591 High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort.] The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900.</ref> Vuonna 2010 julkaistu miehillä tehty kohorttitutkimus osoitti, että runsas maitorasvan saanti puolittaa miehillä riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.medpagetoday.org/endocrinology/diabetes/24005?vpass=1 |nimeke= Whole-Fat Milk and Cheese May Lower Diabetes Risk|julkaisu=www.medpagetoday.org|ajankohta=2010-12-21|viitattu=2020-10-25| Kieli = {{en}}}}</ref>. Diabetesriskin vähentyminen liittyy [[Harvardin yliopisto]]n terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun [[transpalmitoleenihappo|transpalmitoleenihappon]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/2010-releases/dairy-foods-diabetes-risk.html |Nimeke=Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk|Julkaisija=Harvard School of Public Health|Viitattu=20.5.2012|Kieli={{en}} }}</ref>.
 
Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75&nbsp;prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20054459 | Nimeke = Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up| Ajankohta =2009 | Viitattu = 20.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Australia]]laisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin. Maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan korreloinut sydänkuolleisuuden kanssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20372173 | Nimeke = Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults| Ajankohta = 2010| Viitattu = 20.5.2012 }}</ref>. Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jugurttiinjogurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat<ref>{{Lehtiviite | www = https://academic.oup.com/ajcn/article/103/2/341/4564756 | Otsikko = Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3 | Tekijä = Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M. | Julkaisu = The American Journal of Clinical Nutrition | Vuosikerta = 103 | Vuosi = 2016 | Numero = 2 | Sivut = 341–347 | Julkaisija = | Doi = https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281 | Viitattu = 14.8.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
Maitorasvan on havaittu myös auttavan painonhallinnassa ja ehkäisevän rasvan kertymistä vatsaan ja vyötärölle, vähentävän elimistön tulehdustasoja ja alentavan veren triglyseridi- ja paastoinsuliinipitoisuuksia sekä vähentävän insuliiniresistenssiä<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.diabetesselfmanagement.com/blog/is-milk-bad-for-you-diabetes-and-milk/ |nimeke= Is Milk Bad for You? Diabetes and Milk|tekijä=David Spero, BSN, RN|julkaisu=Diabetes Self-Management|viitattu=2020-10-25 |ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>.
 
=== Muut vaikutukset ===
Pastöroinnin on väitetty lisäävän maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.<ref name=fc/> Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että [[alkalinen fosfataasi]] olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.<ref name=fc/> Maidon [[entsyymi]]t tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.<ref name=fc/> Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia, jaminkä eivätlisäksi kumpikaan niistä ei sisällä [[laktaasi]]a.<ref name=fc/> Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.<ref name=fc/>
 
Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen<ref>[http://www.aava.fi/asiantuntija/laatikainen-reijo Laatikainen Reijo], Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.</ref> on todennut Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä [[probiootti]]sia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.<ref name=rl/> Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.<ref name=rl/><ref name=fc/> Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.<ref name=rl/> Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.<ref name=rl/>
233

muokkausta