Ero sivun ”Karelianismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Linkki. |
||
Rivi 2:
'''Karelianismi''' oli eri alojen tutkijoiden ja [[taiteilija|taiteilijoiden]], kuten [[taidemaalari|taidemaalareiden]], [[valokuvaaja|valokuvaajien]], [[arkkitehti]]en, [[kirjailija|kirjailijoiden]] ja [[säveltäjä|säveltäjien]] [[kansallisromantiikka|kansallisromanttista]] [[Karjala]]-harrastusta. Karjalan tutkimusmatkailijoita kutsutaan karelianisteiksi, kareliaaneiksi tai Karjalan-kävijöiksi. Karelianismia esiintyi voimakkaimmillaan [[1890-luku|1890-luvulla]]. Tutkimusmatkoja eri syistä tehtiin pääasiassa [[Vienan Karjala]]an jo 1700-luvun lopulla ja eri tavoin Karjalan löytäminen jatkuu vielä tänäänkin.<ref name="sihvo">Hannes Sihvo, ''Karjalan löytäjät'', 1969</ref>{{Romantiikka}}Karelianismin tavoitteena oli pyrkiä suomalaisen kulttuurin alkulähteelle, jollaiseksi Karjala usein kuviteltiin. [[Etnografia|Etnografisen]] tallentamisharrastuksen lisäksi haluttiin luoda erityinen [[Kalevala|kalevalainen kulttuuri]] eräänlaiseksi Euroopan [[homeros]]laisen [[antiikki|antiikin]] vastineeksi. Kalevalainen [[kulttuurimaisema]] löydettiin [[Karjala]]sta, jonka elämäntapaa pidettiin muinaisaikaisen sopusointuisena. Taiteilijoiden Karjala-innostuksen taustalla oli myös 1800-luvun lopun [[uusromantiikka]].<ref name="sihvo" />
Kuuluisia karelianisteja olivat kuvataiteilijat [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Eero Järnefelt]], [[Louis Sparre]], [[Alpo Sailo]], [[Pekka Halonen]] ja [[Albert Edelfelt]] sekä kirjailijat [[Eino Leino]] ja [[Juhani Aho]]. Gallen-Kallela kohotti kalevalaisen maailman kansainvälisestä [[symbolismi]]sta ja [[jugend]]in virtauksista vaikutteita saaneen ilmaisunsa olennaiseksi osaksi. [[Jean Sibelius|Jean Sibeliukselle]] kansalliset aiheet olivat tärkeitä [[1910-luku|1910-luvun]] alkuun asti. Myös valokuvaaja [[I. K. Inha]] kuvasi Karjalan maisemia kuuluisaksi tulleilla valokuvillaan ja arkkitehti [[Viktor Sucksdorff]] otti vaikutteita karjalaisuudesta ja kalevalaisuudesta. [[R. W. Ekman]]in puolestaan hyödynsi Kalevalaa kuvitus- ja maalausaiheina.
== Sanan alkuperä ==
| |||