Ero sivun ”Suomalaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomalaiset Ruotsin vallan ajalla: ML:lle historian lukukurssi ja sen ymmärtäminen ei olisi pahitteeksi, ettei tekisi jatkuvasti omaa tutkimusta |
typo |
||
Rivi 58:
[[1700-luku|1700-luvulta]] lähtien alettiin yhä useammin tehdä käsitteellinen ero Suomen alueen suomen- ja ruotsinkielisen rahvaan välillä, mutta eron merkitystä ei pidä liioitella {{lähde}}. Suomenkielisen kansanosan tapoihin, kieleen ja historiaan kohdistuva tieteellinen mielenkiinto kasvoi, mutta suomalaisuuteen ei vielä yhdistetty samanlaisia kulttuurisia ja poliittisia merkityksiä kuin nykyisin. Suomen ruotsinkielisen sivistyneistön keskuudessa on tosin 1700-luvulla jo nähty merkkejä jonkinlaisesta suomalaisesta tai suomenmaalaisesta identiteetistä. Suomenkielisen talonpojan identiteetille merkittäviä olivat kuitenkin kotipitäjä, sosiaalinen asema ja uskonto, suomalaisuus tuskin niinkään. Suomen kielen puhuminen määritti puhujansa yhteiskunnallisen aseman, mutta kieleen ei suhtauduttu ideologisesti tai tunteikkaasti kuten myöhemmässä nationalismissa. Karjalassa luterilaiset suomalaiset ja ortodoksiset [[karjalaiset]] talonpojat nimittivät toisiaan "[[ruotsit|ruotseiksi]]" ja "ryssiksi" kielisukulaisuudesta huolimatta.
Jonkinlaista suomalaista separatismia 1700-luvulla ilmensi ensin Venäjän keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet]]in poliittisista syistä ehdottama Suomen itsenäistyminen Venäjän tuella Ruotsista [[pikkuviha]]n aikana, ja sittemmin eräiden Suomen ruotsinkielisten upseerien ajama [[Anjalan liitto]], jonka kannatus rajoittui pieniin upseeripiireihin. Anjalan liittoakin tukenut [[Yrjö Maunu Sprengtporten]] oli jo ennen liittoa vuonna 1786 ehdottanut Venäjän keisarinnalle salaa Suomen itsenäistymistä ja
1800-luvun kansallisuusaatetta edelsivät 1700-luvulla nk. fennofiilit, kuten [[Daniel Juslenius]] ja [[Henrik Gabriel Porthan]], joiden "isänmaaharrastukseen" ei kuitenkaan liittynyt poliittisia pyrkimyksiä. Oulun yliopiston aatehistorian professori Juha Manninen on kuitenkin esittänyt, että Juslenius ja Porthan olisivat olleet ''varhaisnationalisteja'', ja etenkin viimeksimainitusta johtanut suora aatelinja varsinaiseen 1800-luvun fennomaniaan. Toisaalta Matti Klinge on esittänyt Porthanin olleen lojaali ruotsalainen, eikä hän Mannisenkaan mukaan pyrkinyt erityisesti ajamaan esimerkiksi suomen kielen asemaa ruotsiin nähden. <ref>http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=300</ref>
| |||