Ero sivun ”Josef Grönberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjauksia |
Vielä korjauksia |
||
Rivi 42:
== Pappina ==
Grönberg oli aluksi kirkkoherran apulaisena ja välivuodensaarnaajana [[Keuruu]]lla 1835–1837 sekä [[Eura]]ssa pitäjänapulaisen sijaisena 1837. Hänestä tuli [[Tampere]]en kaupungin vt. saarnaaja 1837–1838 virkapaikkanaan Tampereen [[Vanha kirkko (Tampere)|vanha kirkko]] sekä kaupunginsaarnaaja
Vuonna 1841 hän avioitui [[Ruovesi|Ruoveden]] kirkkoherran tyttären Selma Katarina Fransiska Bergrothin kanssa. Heille syntyi 10 lasta, joista viisi varttui aikuisiksi.<ref name=”JN” />
Rivi 61:
Grönberg teki pappissäädyssä anomuksen Tampereen tehtaissa vallitseviin epäkohtiin viitaten, että kaikki yötyö tehtaissa kiellettäisiin klo 10–04. Hänen perustelunsa olivat siveelliset: "''Yksityisen voitonhimon ei pidä saada hyötyä alaikäisten elämän ja terveyden kustannuksella. Yön lepo on jokaisen ihmisen luovuttamaton oikeus, ja valtion tulee katsoa, ettei tätä oikeutta loukata.''" [[Tampella|Tampereen pellavatehtaan]] johtomies, yliopettaja [[Alfred Kihlman|A. Kihlman]] vastusti voimakkaasti tuota ehdotusta. Teollisuudella oli suuri vaikutus pappissäätyynkin niin, että ehdotusta ei viety eteenpäin.<ref name=”VV” />
Grönbergin esitys Tampereen alkeiskoulun laajentamisesta oli tamperelaisten mielen mukainen. Päästyään [[Yläalkeiskoulu|yläalkeiskoulunsa]] avulla hyvään alkuun rupesivat tamperelaiset jo 1860-luvulla puuhaamaan täydellistä, yliopistoon johtavaa [[Lukio|lukiota]] kaupunkiinsa siten, että yläalkeiskouluun lisättäisiin [[Kymnaasi|kimnaasi]]- eli lukioluokat. Sellaisen anomuksen teki vv:n
Grönberg osallistui kuusille valtiopäiville. Hän oli pappissäädyn ahkerimpia puheenvuoron käyttäjiä ja hänen valtiopäivätoimintansa osoittaa hänen sydämestään harrastaneen Tampereen ja sen asukkaiden parasta. Hän kuului [[Suomalaisuus|suomalaisuuden]] hartaisiin kannattajiin.<ref name=”VV” />
| |||