Ero sivun ”Maorin kieli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennettu |
|||
Rivi 7:
| eng = Maori
| fra = maori
| alue =
| vir = {{Uusi-Seelanti}}
| määrä =
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[austronesialaiset kielet]]
| ryhmä = [[polynesialaiset kielet]]
| abc = [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto =
| iso1 = mi
| iso2 = mri
Rivi 20:
}}
'''Maori''' on [[austronesialaiset kielet|austronesialainen kieli]], jota puhuvat äidinkielenään [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] alkuasukkaat, [[maorit]]. Maori kuuluu [[polynesialaiset kielet|polynesialaisten kielten]] ryhmään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://glottolog.org/resource/languoid/id/maor1246|nimeke=Glottolog 4.4 - Maori|julkaisu=glottolog.org|viitattu=2021-10-15}}</ref> Sen läheisimpiä sukulaiskieliä ovat [[rarotonga]] ja [[tuamotu]]. Maorin kielellä on noin 100 000 äidinkielistä puhujaa, joista useimmat ovat kaksikielisiä, toisen kielen ollessa Uuden-Seelannin pääkieli [[Englannin kieli|englanti]]. Samaisesta syystä englannin kielen vaikutus maorin kieleen on varsin voimakas.
Vuoden 2018 tilastojen mukaan 185 955 ihmistä ilmoitti puhuvansa maoria. Maorin kielen puhujat muodostivat siis 4 % Uuden-Seelannin väestöstä, mikä tekee siitä Uuden-Seelannin toiseksi puhutuimman kielen englannin jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stats.govt.nz/information-releases/2018-census-totals-by-topic-national-highlights-updated|nimeke=2018 Census totals by topic – national highlights (updated) {{!}} Stats NZ|julkaisu=www.stats.govt.nz|viitattu=2021-10-15}}</ref> [[Australia|Australian]] vuoden 2011 väestölaskennan mukaan maassa asui hieman yli 130 000 maoria, joista 6,3 % ilmoitti puhuvansa maorin kieltä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rnz.co.nz/news/te-manu-korihi/339402/calls-to-support-te-reo-maori-learners-in-australia|nimeke=Calls to support te reo Māori learners in Australia|julkaisu=RNZ|ajankohta=2017-09-14|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en-nz}}</ref>
== Historia ==
Polynesialaiset saapuivat Uuteen-Seelantiin [[1300-luku|1300-luvulla]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://teara.govt.nz/en/when-was-new-zealand-first-settled|nimeke=When was New Zealand first settled?|tekijä=|ajankohta=2021|julkaisija=New Zealand Ministry for Culture and Heritage Te Manatu Taonga|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Maorin kieli kehittyi enimmäkseen eristyksissä aina [[1800-luku|1800-luvulle]] saakka, jolloin eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa maahan.
[[1980-luku|1980-luvulla]] maorit vetosivat Uuden-Seelannin hallitukseen ja Waitangin sopimukseen, jonka mukaan kruunun tulee suojella maorin kieltä, joka on maorien kansallisaarre. Tämän johdosta alettiin valmistella lakia kielen aseman turvaamiseksi. Maorista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987. Samaan aikaan perustettiin useita maorin järjestöjä kielen suojelemiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://nzhistory.govt.nz/culture/maori-language-week/history-of-the-maori-language|nimeke=History of the Māori language|julkaisu=nzhistory.govt.nz|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
[[Maori Television]] aloitti toimintansa vuonna 2004.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maoritelevision.com/about/about-maori-television|nimeke=MŌ MĀTOU|julkaisu=Māori Television|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Uudessa-Seelannissa tehtyjen kyselyiden mukaan [[internet]] ja [[sosiaalinen media]] ovat auttaneet kielen elvytyksessä ja rohkaisseet ihmisiä opettelemaan kieltä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rnz.co.nz/news/te-manu-korihi/451464/te-reo-maori-growth-boosted-by-apps-social-media|nimeke=Te reo Māori growth boosted by apps, social media|julkaisu=RNZ|ajankohta=2021-09-14|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en-nz}}</ref>[[Tiedosto:TeReoMaori2013.png|thumb|right|Maorin puhujat vuoden 2013 väestönlaskennassa.
{{Seloste|#fef0d9|alle 5 %}}
{{Seloste|#fdd8a4|5–10 %}}
Rivi 34 ⟶ 39:
{{Seloste|#d33121|40–50 %}}
{{Seloste|#a50c0c|yli 50 %}}]]
== Äänteet ==
Maorin useimmissa murteissa on kymmenen konsonanttia ja viisi vokaalia.Maorin äännejäsjestelmä on verrattain konservatiivinen ja lähellä keski-itäpolynesialaisen kantakielen äännerakennetta.<ref name="harlow">{{Kirjaviite | Nimeke = Māori, A Linguistic Introduction | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2006 | Tekijä = Ray Harlow | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Cambridge | Tunniste = | Isbn = 978-0-521-80861-3. | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 78 ⟶ 81:
|}
Lähde:<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://omniglot.com/writing/maori.htm|nimeke=Māori language, alphabet and pronunciation|julkaisu=omniglot.com|viitattu=2021-10-15}}</ref>
Foneemin {{IPA|/f/}} yleisin äännearvo on {{IPA|[f]}},<ref name="harlow"/> mutta joidenkin puhujien puheessa myös {{IPA|[ɸ]]}}, joka oli historiallisesti yleisempi realisaatio.▼
▲Foneemin {{IPA|/f/}} yleisin äännearvo on {{IPA|[f]}},<ref name="harlow" /> mutta joidenkin puhujien puheessa myös {{IPA|<nowiki>[ɸ]]</nowiki>}}, joka oli historiallisesti yleisempi realisaatio.
Foneemit {{IPA|/h t k/}} saattavat nopeassa puheessa ääntyä soinnillisina. {{IPA|/t k/}} saattavat palatalisoitua tai velarisoitua; {{IPA|/t/}} ennen vokaaleja {{IPA|/i u/}} saattaa ääntyä affrikaattana {{IPA|[tʃ]}}, etenkin sanan viimeisessä tavussa.<ref name="harlow"/>
Rivi 104 ⟶ 109:
| colspan="2" |{{IPA|a}}
|}
Lähde:<ref name=":1" />
Maorissa on viisi vokaalia, ja ne voivat esiintyä joko lyhyinä tai pitkinä. Vokaalin pituus on foneemisesti merkittävä. Vokaalien pienen määrän takia niiden äännearvot vaihtelevat suuresti. Lauseenloppuiset vokaalit, erityisesti lyhyet, redusoituvat usein nopeassa puheessa.<ref name="harlow" />
Foneemi {{IPA|/u/}} oli aiemmin takavokaali, mutta Uuden-Seelannin englannin vaikutuksesta sen äännearvo on nykyään {{IPA|[ʉ]}}.<ref name="harlow"/><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Maori | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 1993 | Tekijä = Winfried Bauer | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Lontoo | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 117 ⟶ 122:
=== Fonotaksi ===
Maoria analysoidaan usein [[Mora (kielitiede)|morien]] avulla. Yksimoraisessa tavussa on konsonantti ja vokaali, kun taas pitkä vokaali tai diftongi tekevät tavusta kaksimoraisen.<ref name="harlow"/> Tavurakenne on (C)V(V), eli ainoastaan vokaali on pakollinen, eikä tavun lopussa eli koodassa voi esiintyä konsonanttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.maorilanguage.info/mao_phon_desc1.html|nimeke=Maori Language Information|julkaisu=www.maorilanguage.info|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Tämän takia esim. englannista tulleissa lainasanoissa konsonanttiklustereiden väliin sijoitetaan vokaali: ''milk'' → ''miraka'' (maito).<ref name=":0" />
== Kirjoitusjärjestelmä ==
[[Tiedosto:NZ bilingual sign by Jill Hadfield (14693845877).jpg|thumb|right|Kaksikielinen kyltti [[Auckland]]issa. Isompi teksti maoriksi ja alempana pienempi teksti englanniksi.]]
Maorin nykyisin käytössä oleva, latinalaista aakkostoa hyödyntävä kirjoitusjärjestelmä kehittyi 1800-luvun alkupuolella kristillisten lähetystyöntekijöiden työnä. Ensimmäinen maorinkielinen teksti julkaistiin 1815.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Maori-language|nimeke=Maori language {{!}} Act & Alphabet|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://scriptsource.org/cms/scripts/page.php?item_id=wrSys_detail&key=mi-Latn|nimeke=ScriptSource - Maori written with Latin script|julkaisu=scriptsource.org|viitattu=2021-10-15}}</ref>. [[Raamattu]] käännettiin maoriksi vuonna 1858.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://joshuaproject.net/people_groups/13522/NZ|nimeke=Maori in New Zealand|julkaisu=joshuaproject.net|viitattu=2021-10-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Siihen kuuluu viisitoista kirjainta, joista kaksi on [[Digrafi|digrafeja]]: ''a e h i k m n o p r t u w ng wh''. Kirjaimista ''a'', ''e'', ''i'', ''o'' ja ''u'' vastaavat vokaaleja {{IPA|/a e i o u/}}, ja pitkiä vokaaleja {{IPA|/aː eː iː oː uː/}} merkitään vokaalikirjaimen yläpuolisella [[Pituusmerkki|pituusmerkillä]]: ''ā'', ''ē'', ''ī'', ''ō'', ''ū''. Konsonanttimerkit ''h''
Pitkien vokaalien merkitseminen pituusmerkillä (maoriksi ''{{lang|mi|tohutō}}'') on vakiintunut yleiseen käyttöön vasta viime vuosikymmeninä. Aiemmin pituusmerkin asemesta saatettiin käyttää muita tarkkeita tai vokaalimerkin kahdennusta, eikä pitkiä vokaaleja aina merkitty ollenkaan. Waikato Tainui -heimo eli ''iwi'' käyttää kahdennettuja vokaaleja pitkien vokaalien merkitsemiseen,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://waikatomuseum.co.nz/exhibitions-and-events/view/2145882619 | Nimeke = Te Wiki o Te Reo Maaori Discovery Trail | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = Waikato museum | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = At Waikato Museum Te Whare Taonga o Waikato we use a double vowel where a macron would normally be used. This is the preferred spelling of Waikato-Tainui. | Viitattu = 13. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja samaa periaatetta noudattavat kyseisellä alueella sijaitsevat [[Hamilton (Uusi-Seelanti)|Hamiltonin]] kaupunki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hamilton.govt.nz/Pages/Maori-Language-Week-2017.aspx | Nimeke = Māori Language Week 2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = Hamilton City Council | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = NOTE: As the local authority for the main centre of the Waikato, Hamilton City Council uses Tainui's preferred spelling of double letters for the long vowel sounds of Te Reo words. | Viitattu = 13. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Waikato]]n aluehallinto. Lisäksi eräiden järjestöjen ja organisaatioiden nimiin on vakiintunut kahdennetun vokaalin käyttö.
Rivi 146 ⟶ 151:
* ''wae'' = jalka
Numerot yhdestä kymmeneen (järjestyksessä): ''tahi'', ''rua'', ''toru'', ''whā'', ''rima'', ''ono'', ''whitu'', ''waru'', ''iwa'', ''tekau''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://omniglot.com/language/numbers/maori.htm|nimeke=Numbers in Māori|julkaisu=omniglot.com|viitattu=2021-10-15}}</ref>
=== Persoonapronominit ===
Rivi 175 ⟶ 180:
|rātou
|}
==Kielinäyte==
{{kielinäyte-YK|I te whānautanga mai o te tangata, kāhore ōna here, e ōrite ana tōna mana me ōna tika ki te katoa. Ka whakatōkia ki roto i te tangata he wairua, he hinengaro hoki, ā, me mahi tahi ia ki ngā tāngata o te ao i runga i te āhua o te tuakana me te teina.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Documents/UDHR_Translations/mbf.pdf}}
== Maorin kielen viikko ==
Uudessa-Seelannissa vietetään joka vuosi maorin kielen viikkoa (eng. Maori Language Week / mao. Te Wiki o te Reo Māori). Tuolloin Uudessa-Seelannissa järjestetään ohjelmaa ja tapahtumia, joilla halutaan vahvistaa kielen asemaa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa
== Lähteet ==
Rivi 190 ⟶ 193:
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
|