Ero sivun ”Radioaallot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 19:
Pitkiä ja matalataajuisia 30–300 kilohertsin radioaaltoja käytettiin 1920- ja 1930-lukujen varhaisissa yleisradiolähetyksissä. Yleisradion radiolähetykset alkoivat
vuonna 1926 ja TV-lähetykset
vuonna 1955<ref name="stuk" />. Nykyisin [[Yleisradiotoiminta|yleisradiotoiminnassa]] käytetään yleisesti 87–108 megahertsin taajuisia radioaaltoja (Suomessa ja Länsi-Euroopassa 87,5–108 MHz<ref name="pulkkinen" />).
== Hyödyntäminen ==
Rivi 25:
{{Pääartikkeli|[[Radio]]}}
Lähes kaikki langattomat yhteydet perustuu radioaaltojen käyttöön. Radioaaltoja hyödyntäviä laitteita ovat muun muassa televisio, radio, WLAN- ja muut langattomat tiedonsiirtolaitteet, bluetooth-laitteet, langattomat kuulokkeet ja matkapuhelimet.<ref name="stuk" /> Sen sijaan television kaukosäädin toimii pääsääntöisesti [[Infrapunasäteily|infrapuna-aaltoalue]]ella.
Radioaalloilla voidaan välittää singnaaleja radioaaltoa [[Modulaatio (elektroniikka)|moduloimalla]]. Yksinkertaisin radiotoiminnassa käytettävä modulaatio on [[amplitudimodulaatio]] (AM) ja yleisin [[taajuusmodulaatio]] (FM).
Rivi 32 ⟶ 31:
[[Kuva:Amfm3-en-de.gif|thumb|Radiolähetyksissä käytettäviä amplitudimoduloituja (AM) ja taajuusmoduloituja (FM) radioaaltoja.]]
[[Radiovastaanotin=Radiovastaanottimen]] pitää tukea lähetyksessä käytettyä modulaatiota kyetäkseen vastaanottamaan lähetykstä.
'''Tutkalla'''
Myös [[mikroaaltouuni]]ssa hyödynnetään radioaaltoja juoman tai ruuan lämmittämiseen.<ref name="stuk" />▼
kyetään havaitsemaan kohteita
jopa satojen kilometrien päästä. [[Tutka]]n toiminta perustuu lyhyiden [[Mikroaallot|mikroaaltopulssien]] lähettämiseen ja paluuheijastusten tulkintaan.<ref name="stuk" />
▲Myös '''[[mikroaaltouuni]]ssa''' hyödynnetään radioaaltoja juoman tai ruuan lämmittämiseen.<ref name="stuk" />
== Määrittely ==
Rivi 51 ⟶ 54:
[[File:Dipole receiving antenna animation 6 800x394x150ms.gif |thumb |Vaakapolarisaatioisen radioaallon vastaanottoanimaatio. E = sähkökenttä ja V = antenniin indusoituva jännite.]]
[[Radiolähetin|Radio(aalto)lähetin]] muodostaa käyttötarkoituksensa mukaisen (määrätaajuinen radioaalto ([[kantoaalto]]), mahdolliset apukantoaallot, informaatio, modulaatio ja teho) [[sähkömagneettinen kenttä|sähkömagneettisen kentän]], jonka piirissä radioaallot ovat [[radiovastaanotin|vastaanotettavissa]]. Radioaaltojen liikettä lähettimestä eteenpäin kutsutaan etenemiseksi. Tyhjiössä, johon mittatarkkuuden puitteissa voidaan lukea maan ilmakehä, ympärisäteilevän lähetysantennin kentän signaali vaimenee verrannollisena [[käänteisen neliön laki|etäisyyden neliöön]] lähetysantennista loitonnuttaessa, kun aallot leviävät yhä laajemmalle alueelle.<ref name="mpkk" /><ref name="stuk" /> Hukkatehoa voidaan minimoida [[suunta-antenni]]lla. Radioaaltoja voidaan lähettää eri [[Antenni#Polarisaatio|polarisaatio]]illa, kuten esimerkiksi vaaka-, pysty- ja ympyräpolarisaatiolla<ref name="pulkkinen" />. Lähetysantenni määrittää polarisaation. Vastaanottimen antenni pitää sovittaa lähetyksen polarisaatioon radioaaltojen mahdollisimman hyvän vastaanottamisen tukemiseksi.
Käytännössä radioaalto synnytetään johtamalla määrätaajuinen [[vaihtojännite]] [[antenni]]in, joka siirtää energian radioaaltoina etenevään [[sähkömagneettinen kenttä|sähkömagneettiseen kenttään]].<ref name="mpkk" />
Rivi 84 ⟶ 87:
* [[MF (taajuusalue)|MF]] (< {{k-en|medium frequency}}, {{k-fi|keskitaajuudet}}); 0,3–3 MHz<ref name="ITU" /><ref name="käsikirja" />
* [[HF (taajuusalue)|HF]] (< {{k-en|high frequency}}, {{k-fi|suuret taajuudet}}); 3–30 MHz<ref name="ITU" /><ref name="käsikirja" />
* [[VHF (taajuusalue)|VHF]] (< {{k-en|very high frequency}}, {{k-fi|hyvin suuret taajuudet}}); 30–300 MHz;<ref name="ITU" /><ref name="käsikirja" /> VHF-alue jakautuu pienempiin alueisiin ja näihin kuuluu myös [[ULA]]-taajuusalue (''FM-alue''), jolla lähetetään [[Yleisradiotoiminta|yleisradiotoiminnan]] [[Taajuusmodulaatio|taajuusmoduloitua]] yleisohjelmaa sekä Länsi-Euroopan standardin mukaiset [[VHF III (taajuusalue)|VHF III]] -alueen televisiolähetykset kanavilla 5–12, eli taajuusalueella 174–230 MHz<ref name="pulkkinen" />
* [[UHF (taajuusalue)|UHF]] (< {{k-en|ultra high frequency}}); 0,3–3 GHz;<ref name="ITU" /> 1 GHz:ä suuritaajuisempia radioaaltoja nimitetään myös [[mikroaallot|mikroaalloiksi]]
* [[SHF (taajuusalue)|SHF]] (< {{k-en|super high frequency}}); 3–30 GHz<ref name="ITU" />
Rivi 180 ⟶ 183:
}}</ref>
<ref name="pulkkinen">
<!-- kelvoton lähde. Sekoittaa termejä pahasti -->{{Verkkoviite
|Osoite= http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904155032
|Nimike= Radioaaltojen etenemismuodot Suomen kolmella kansainvälisellä yleisradioalueella Pulkkinen, Lauri-Pekka Johannes (2019)
| |||