Ero sivun ”Radioaallot” versioiden välillä

'''Radioaallot''' ovat [[Sähkömagneettinen aalto|sähkömagneettisia aaltoja]], joiden [[Sähkömagneettinen spektri|taajuus]]spektri on nollastamäärittelijästä riippuen 30&ndash;{{Luku|3000||}} [[hertsi]]stä noin 300–{{Luku|3003000|gigahertsiin}} ja [[aallonpituus]] yhdestä millimetristä äärettömäänkymmeniin tuhansiin kilometreihin.<ref name="stuk" /> Periaatteessa radioaaltoja ovat kaikki tätäkin pidemmät (pienitaajuisemmat) sähkömagneettiset aallot.

Radioaallot eivät ole vain ihmisen tuottamia radiolähetysten lähetysaaltoja, sillä radioaaltoja on ympärillämme myös luonnostaan; kaikki kappaleet, joiden lämpötila on absoluuttista nollapistettä korkeampi, emitoi radioaaltoja.<ref name="mpkk" />

Luonnolliset säteilylähteet, kuten [[salamat]], [[Aurinko]] ja [[pulsari]]t, tuottavat myös radiotaajuusalueen sähkömagneettista säteilyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="eb.astro" https://www.britannica.com/science/radio-source | Nimeke><ref name="stuk" Radio source | Selite = astronomy | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 15.11.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Pitkiä ja matalataajuisia 30–300 kilohertsin radioaaltoja käytettiin 1920- ja 1930-lukujen varhaisissa yleisradiolähetyksissä. Yleisradion radiolähetykset alkoivat
vuonna 1926 ja TV-lähetykset
vuonna 1955<ref name="stuk" />. Nykyisin [[Yleisradiotoiminta|yleisradiotoiminnassa]] käytetään yleisesti 87–108 megahertsin taajuisia radioaaltoja (Suomessa ja Länsi-Euroopassa 87,5–108&nbsp;MHz).

langattomat tiedonsiirtolaitteet, bluetooth-laitteet, langattomat kuulokkeet, matkapuhelimet, niiden tukiasemat, [[tutka]]t sekä [[mikroaaltouuni]]t.<ref name="stuk" /> Sen sijaan television kaukosäädin toimii pääsääntöisesti [[Infrapunasäteily|infrapuna-aaltoalue]]ella.<ref name=stuk />

Myös [[mikroaaltouuni]]ssa hyödynnetään radioaaltoja juoman tai ruuan lämmittämiseen.<ref name="stuk" />

{{luku|300|&nbsp;GHz:ä}} suurempitaajuiset, mutta varsinaisia infrapuna-aaltoja pienempitaajuiset sähkömagneettiset aallot etenevät erittäin huonosti ilmakehässä johtuen ilman kosteudesta. [[Kansainvälinen televiestintäliitto]] (ITU) luokittelee radioaallot 300&nbsp;Hz:stä {{Luku|3000|GHz:iin}} ja [[Kansainvälinen radiotieteen unioni]] (URSI) ehdottaa luokittelun ulottamista 0,03&nbsp;Hz:iin asti.<ref name="ITU" />. 300&nbsp;GHz vastaa 1 mm:n [[Aallonpituus|aallonpituutta]] ja 30&nbsp;Hz 10&nbsp;000&nbsp;km:n aallonpituutta.<ref name=Ellingson />

Radioaaltojen etenemisessä on kyse energian siirtymisestä paikasta toiseen sähkömagneettisena värähtelynä.<ref name=Pulkkinen"pulkkinen" />

Kaikki radioaallot eivät etene samalla tavalla. Eritaajuisilla radioaalloilla on erilaiset etenemisominaisuudet maan ilmakehässä; [[LW (taajuusalue)|pitkät aallot]] ({{k-en|long wave}}, LW) voivat hajaantua esteiden, kuten vuorten, ympäri ja seurata maan muotoa (maa-aallot). [[MW (taajuusalue)|Keskipitkät aallot]] ({{k-en|medium wave}}, MW) voivat heijastua [[ionosfääri]]stä ja palata maahan horisontin ulkopuolelle (taivasallot), jopa toiselle puolelle maapalloa, kun taas [[SW (taajuusalue)|lyhyet aallot]] ({{k-en|short wave}}, SW) taipuvat tai hajautuvat hyvin vähän ja kulkevat suoraviivaisesti, joten niiden etenemisetäisyydet rajoittuvat horisonttiin.<ref name="mpkk" />

[[Sähkömagneettinen spektri|Sähkömagneettisen spektrin]] radiotaajuusalueen (<&nbsp;300&nbsp;GHz) käytön kansainväliselle sopimiselle on tarpeensa, sillä radioaallot eivät kunnioita valtioiden rajoja.

[[YK]]:n alainen [[Kansainvälinen televiestintäliitto]] (ITU) on taajuuksien käyttöä kansainvälisesti koordinoiva taho. ITU:n taajuusaluemääritykset ovat suosituksia.<ref name="lvv.www" /><ref name="ITU" />

* [[ELF (taajuusalue)|ELF]], ''(<&nbsp;{{k-en|extremely low frequency'':}}); 3–30&nbsp;[[hertsi|Hz]]<ref name="malaric28ITU">{{Kirjaviite | Tekijä = Kresimir Malaric| Nimeke = EMI Protection for Communication Systems| Kappale = | Sivu = 28| Selite = | Julkaisija = Artech House | Vuosi = 2009| Tunniste = ISBN 9781596933149| Viitattu = 23.7.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>

* [[SLF (taajuusalue)|SLF]], ''(<&nbsp;{{k-en|super low frequency'':}}); 30–300&nbsp;Hz<ref name="malaric28ITU" />

* [[ULF (taajuusalue)|ULF]], ''(<&nbsp;{{k-en|ultra low frequency'':}}); 0,3–3&nbsp;kHz<ref name="malaric28ITU" />

* [[VLF (taajuusalue)|VLF]], ''(<&nbsp;{{k-en|very low frequency''}}, {{k-fi|hyvin pienet taajuudet}}); 3–30&nbsp;kHz<ref name="käsikirjaITU" />{{Kirjaviite<ref | Tekijäname=Viestiupseeriyhdistys ry:n hallitus | Nimeke =Viestimies, 12. painos | Sivu=412 | Selite=pääasiassa varusmiehille ja opetusupseereille tarkoitettu sotilasviestitoiminnan "käsikirja" | Julkaisupaikka=Mikkeli, Länsi-Savo Oy | Julkaisija=Viestiupseeriyhdistys | Vuosi=1980 | Tunniste= }}</ref>, 3–30&nbsp;kHz

* [[LF (taajuusalue)|LF]], ''(<&nbsp;{{k-en|low frequency''}}, {{k-fi|pienet taajuudet}}); 30–300&nbsp;kHz<ref name="käsikirjaITU" />,<ref 30–300&nbsp;kHzname="käsikirja" />

* [[MF (taajuusalue)|MF]], ''(<&nbsp;{{k-en|medium frequency''}}, {{k-fi|keskitaajuudet}}); 0,3–3&nbsp;MHz<ref name="käsikirjaITU" />,<ref 0,3–3&nbsp;MHzname="käsikirja" />

* [[HF (taajuusalue)|HF]], ''(<&nbsp;{{k-en|high frequency''}}, {{k-fi|suuret taajuudet}}); 3–30&nbsp;MHz<ref name="käsikirjaITU" />,<ref 3–30&nbsp;MHzname="käsikirja" />

* [[VHF (taajuusalue)|VHF]], ''(<&nbsp;{{k-en|very high frequency''}}, {{k-fi|hyvin suuret taajuudet}}); 30–300&nbsp;MHz;<ref name="käsikirjaITU" />,<ref 30–300&nbsp;MHz.name="käsikirja" /> VHF-alue jakautuu pienempiin alueisiin ja näihin kuuluu myös [[ULA]]-taajuusalue (''FM-alue''), jolla lähetetään [[Yleisradiotoiminta|yleisradiotoiminnan]] [[Taajuusmodulaatio|taajuusmoduloitua]] yleisohjelmaa.

* [[UHF (taajuusalue)|UHF]], ''(<&nbsp;{{k-en|ultra high frequency'',}}); 0,3–3&nbsp;GHz;<ref näitäname="ITU" ja/> vielä1&nbsp;GHz:ä suuritaajuisempia radioaaltoja nimitetään myös [[mikroaallot|mikroaalloiksi]]

* [[SHF (taajuusalue)|SHF]], ''(<&nbsp;{{k-en|super high frequency'',}}); 3–30&nbsp;GHz<ref name="ITU" />

* [[EHF (taajuusalue)|EHF]], ''(<&nbsp;{{k-en|extremely high frequency'',}}); 30–300&nbsp;GHz<ref name="ITU" />

* [[THF (taajuusalue)|THF]], ''Tremendously(<&nbsp;{{k-en|tremendously high frequency'',}}); 300&nbsp300–{{Luku|3000|GHz}};–3&nbsp;000&nbsp;GHz.<ref name="ITU" /> THL-alue on radioaaltojen ja infrapuna-aaltojen raja-alueella ja taajuuksilla on molempien aaltoalueiden luonnetta. Taajuusalueesta osana sähkömagneettista spektriä on oma artikkelinsa; [[Alimillimetrisäteily]].

Vastaavat [[aallonpituus|aallonpituudet]] saadaan jakamalla [[valonnopeus]], joka on noin 300&nbsp;000km{{Luku|300000000|m/s}}, [[Taajuus|taajuudella]]. Niinpä esimerkiksi ELF-aaltojen aallonpituus on välillä 10&nbsp;000–100&nbsp;000&nbsp;{{Luku|10000||}}–{{Luku|100000|km}}, MF-aaltojen välillä 100 m–1 km&nbsp;m–{{Luku|1000|m}} ja THF-aaltojen välillä 0,1–1&nbsp;mm.

* [[LW (taajuusalue)|pitkät aallotLW]] (<&nbsp;{{k-en|long wave}}, LW{{k-fi|pitkät aallot}}); ([[amplitudimodulaatio]]; (AM),; {{Luku|148,5|kHz}}–{{Luku|2835–283,5|&nbsp;kHz}}

* [[MW (taajuusalue)|keskipitkät aallotMW]] (<&nbsp;{{k-en|medium wave}}, MW{{k-fi|keskipitkät aallot}}); (amplitudimodulaatio; (AM),; {{Luku|526,5|kHz}}–5–{{Luku|1606,5|kHz}}

* [[SW (taajuusalue)|lyhyet aallotSW]] (<&nbsp;{{k-en|short wave}}, SW{{k-fi|lyhyet aallot}}); (amplitudimodulaatio; (AM),; {{Luku|2300|kHz}}–{{Luku|26100|kHz}}

* [[ULA|ultralyhyet aallot (ULA)]]; ([[taajuusmodulaatio]]; (FM),; {{Luku|65,9|MHz}}–{{Luku|108|9–108&nbsp;MHz}} (SuomessaLänsi-Euroopassa {{Luku|87,5|MHz}}–{{Luku|108|5–108&nbsp;MHz}})

'''[[Mikroaallot]]''' ovat [[Radiotaajuusalueet|radioaaltoalueen]] ylimpiä taajuuksia; taajuusalueyli 1&nbsp;GHz–300&nbsp;GHz:ä ja ([[aallonpituus]]alue 1&nbsp;mm-alle 30&nbsp;cm:ä). Mikroaaltotaajuuksia käytetään muun muassa televisiolähetyksiin ja mobiilidatasiirrossa.<ref name="stuk" /> Mikroaallot sijoittuvatkattaa ITU-alueet [[UHFTHF (taajuusalue)|UHFTHF]]-,
[[SHFEHF (taajuusalue)|SHFEHF]]-, ja
[[EHFSHF (taajuusalue)|EHFSHF]]- jasekä [[THFUHF (taajuusalue)|THFUHF]]-alueillealueesta osa-alueen 1&nbsp;GHz–3&nbsp;GHz.

'''[[ISM-taajuusalue|ISM-radiotaajuudet]]'''<!-- ref name="lvv.pdf" / --> (ISM&nbsp;<&nbsp;{{k-en|Industrial, Scientific and Medical [applications]}}<!-- ref name="itu.faq" / --><!-- ref name="lvv.www" / -->) on joukko [[Radiotaajuusalueet|radiotaajuusalueita]],

jotka on varattu muiden sähkölaitteiden (ISM-laitteet) kuin varsinaisten radiolaitteiden käyttöön.<ref name="lvv.pdf" /><ref name="itu.faq" /><ref name="lvv.www" /><ref name="itu.pdf" />

|Osoite= https://www.hep.wisc.edu/~prepost/ELF.pdf
|Viitattu= 1.10.2021

<ref name="ITU">{{Verkkoviite