Ero sivun ”Copyleft” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
PD on eri asia, ei sama
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 48:
Kaupallisessa käytössä copyleftin ongelmana on ollut se, että ohjelmistoyritykset eivät halua julkaista ohjelmiensa lähdekoodeja joista voi olla kilpailijoille hyötyä: copyleft-ohjelmaa ei voi käyttää suljetun ohjelman pohjana. Toisaalta voittoa tavoittelemattomien järjestöjen (esimerkiksi FSF) ohjelmistot ovat saaneet suurta suosiota ja myös kaupalliset toimijat ovat osallistuneet merkittävästi monien copyleft-ohjelmistojen kehittämiseen. Yksi kaupallistetuin copyleft-lisensoitu teos onkin [[Linux (ydin)|Linux]] (osana [[Linux|Linux-käyttöjärjestelmää]]). Tunnetuimpia kaupallisia Linux-jakeluita ovat [[Red Hat]]in kehittämä [[Red Hat Enterprise Linux]] ja [[SUSE (yritys)|SUSE]]n [[SUSE Linux]].
 
Yksi tapa hyödyntää copyleftiä kaupallisesti on niin kutsuttu [[kaksoislisensointi]] ja muun muassa Linux-jakeluissa osa ohjelmista on kaksoislisensoitua.<ref name="dawsloc">{{Verkkoviite | osoite = https://dwheeler.com/sloc/redhat71-v1/redhat71sloc.html | nimeke = More Than a Gigabuck: Estimating GNU/Linux's Size | tekijä = David A. Wheeler | ajankohta = 30.6.2001 | viitattu = 18.11.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> SilläKaksoislisensoinnilla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saman ohjelman voi saada käyttöönsä joko copyleft-lisenssillä (yleensä GNU GPL) ilmaiseksi tai tavanomaisella kaupallisella lisenssillä korvausta vastaan. Tämä tuo kehittäjäyhtiölle monet avoimen lähdekoodin hyödyistä, mutta mahdollistaa lisenssitulojen keräämisen osalta käyttäjiä. Toisaalta avoimen koodin kehittäjät saavat ohjelmiston käyttöönsä normaalein copyleft-ehdoin, joten kaksoislisensointi ei ole aiheuttanut juurikaan protesteja. Tunnetuimpia kaksoislisensoituja ohjelmia on [[MySQL]]-tietokanta ja [[KDE|KDE:n]] käyttämä [[Qt (kehitysympäristö)|Qt]]-kirjasto.
 
Yritys voi myös käyttää ohjelmistoa sisäisiin tarpeisiinsa tai käyttää sitä myytävän tuotteen pohjana, saaden tulonsa esimerkiksi räätälöimis- tai tukipalveluiden kautta. Näissä tapauksissa copyleft tarjoaa kaikki vapaan ohjelmiston edut, samalla estäen kilpailijoita kehittämästä ohjelmistosta omaa suljettua versiota.