Versio 11. lokakuuta 2021 kello 17.59 muokkaa Kuusiluoto (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 9 437 muokkausta →‎Keskussotilassairaala 2:n lääkärinä sotien jälkeen: Hennalan kasarmi-linkki ← Vanhempi muutos		Versio 12. lokakuuta 2021 kello 12.30 muokkaa kumoa Kuusiluoto (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 9 437 muokkausta Kuvan lisäys - AKS-ajan kuva Uudempi muutos →
Rivi 24: Asevelvollisuuden jälkeen Walle jatkoi opintojaan ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1933. Hän hoiti opintojensa loppuvaiheessa joukon viransijaisuuksia. Lisäksi hän oli myös Helsingin Suojeluskunnan lääkintäkomppaniassa suojeluskuntalääkärinä vuosina 1928–1933, josta ajasta hän oli yhdeksän kuukautta komppanian päällikkönä vuonna 1930.<ref name="slaf"/> [[Kuva:Aarno Valle & Ilmari Heikinheimo 1930.jpg\|thumb\|left\|250 px\|AKS-aktiivit Aarne Valle ja [[Ilmari Heikinheimo]] vuonna 1932. Valle oli kuvan ottoaikaan [[Akateeminen Karjala-Seura\|AKS:n]] puheenjohtaja.]] ==Ylioppilaspoliitikko ja Akateemisen Karjala-Seuran jäsen== Opiskeluvuosinaan Valle oli aktiivi järjestöihminen. Hän kuului [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta\|Ylioppilaskunnan]] hallitukseen vuosina 1929–1930 ja 1932–1933, jäsen vuosina 1926–1927, puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja vuosina 1931–1932.<ref name="slaf"/> Rivi 40: Jatkosota alkoi kesäkuun lopulla 1941. Melkein heti sodan alettua Aarne Valle määrättiin 1.7.1941 alkaen [[Lahden varuskunta#Keskussotilassairaala 2\|Keskussotilassairaala 2:n (KSS 2)]] vt. osastonlääkäriksi (sisätautiosastolla) ja muutti silloin perheensä kanssa Lahteen. KSS 2 oli perustettu jatkamaan Lahteen talvisodan jälkeen toukokuussa 1940 sijoitetun [[Viipurin Sotilassairaala]]n toimintaa. KSS 2:sta oli kuitenkin sodan uhatessa jo 17.6.1941 annetulla käskyllä muodostettu taas [[8. sotasairaala\|8. sotasairaala (8 SS)]], jonka toiminta jatkui [[Lahden kansanopisto]]lla, [[Vierumäen urheiluopisto]]ssa sekä muissa tilapäisissä sijoituspaikoissa Lahdessa ja sen lähikunnissa.<ref name="slaf"/> Jatkosodan sytyttyä lääkintäkomentajakapteeni Aarne Valle sai komennuksen [[7. heinäkuuta]] 1941 Itä-Karjalan Sotilashallinnon esikunnan lääkintäosaston päällikkölääkäriksi. [[Itä-Karjala]]n valloituksen jälkeen hänen asemapaikkansa oli [[Petroskoi\|Äänislinnan nimen saanut Petroskoi]]. Samalla Valle oli [[Suomen Punainen Risti\|Suomen Punaisen Ristin (SPR)]] Itä-Karjalan piirihallinnon toiminnanjohtaja koko sen toiminta-ajan vuosina 1941–1944. Hänen vastuullaan oli sodan jalkoihin jääneen Itä-Karjalan siviiliväestön lääkintähuollon järjestäminen ja toteuttaminen.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä=Valle, Aarne \| Nimeke=Itä-Karjalan siviililääkintähuolto jatkosodan aikana vallatulla alueella 1941-1944 \| Selite= \| Julkaisija= Vallen kokoelma / Suomen Punaisen Ristin arkisto \| Vuosi=1998 \| Sivut=~~143~~\| Tunniste=}}</ref> Hänen apulaisenaan esikunnan terveydenhuoltotoimistossa oli lääkintäkapteeni [[Sulo K. Elomaa]], joka oli asunut kouluaikansa Lahdessa ja toimi siellä myöhemmin lääkärinä.<ref name="slaf"/> Lääkintäkomentaja Valle oli johdonmukainen [[Lääketieteen etiikka\|lääkärin etiikan]] mukaisessa suhtautumisessaan eli apua on annettava avuntarvitsijoille riippumatta rodusta tai kansallisuudesta.<ref>{{kirjaviite \| Tekijä=Tuuteri, Leena \| Nimeke=1000 päivää Itä-Karjalassa \| Selite= \| Julkaisija= Recallmed Oy \| Vuosi=1981 \| Sivut=143\| Tunniste=ISBN 951-9221-94-8}}</ref> Valle ylennettiin [[Komentaja (sotilasarvo)\|lääkintäkomentajaksi]] vuonna 1942. Vallen toiminta Itä-Karjalassa keskeytyi joulukuun 1942 ja tammikuun 1943 ajaksi, jolloin hänet oli komennettu sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osastolle valmistelemaan Suomeen siirrettävän [[Inkeriläiset\|inkeriläisväestön]] lääkintähuoltoa.<ref name="slaf"/>

Ero sivun ”Aarne Valle” versioiden välillä