Ero sivun ”Isojako” versioiden välillä

Aluksi isojaon toimeenpanoon vaadittiin kaikkien kylän [[Jakokunta|jakokunnan]] osakkaiden suostumus, mutta vuodesta 1757 lähtien riitti, että yksikin osakas vaatii isojaon toimeenpanoa. Peltojen jaon ohella myös aiemmin kylän yhteiset [[metsä|metsä-]] ja [[laidun]]maat jaettiin isojaossa talojen kesken niiden [[veroluku|veroluvun]] mukaan. [[Kustaa III|Kustaa III:n]] aikana säädettiin, että se osa [[yhteismaa|yhteismaista]], joka jäi jäljelle, kun [[Tila (kiinteistöoikeus)|tiloille]] oli lohkottu niiden tarvitsemat metsäalueet, joutuisi kruunulle. Näin sai alkunsa valtion metsäomistus, joka on merkittävää varsinkin Pohjois-Suomessa.<ref name=palo144>Paloposki 1986, s. 144.</ref> Isojaossa jaettiin myös ne alueet, joita oli aiemmin pidetty [[saamelaiset|saamelaisille]] kuuluvina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1591534 | Nimeke = Ruotsalaiset päättivät 1700-luvulla ryhtyä jakamaan köyhyyden riivaamille suomalaisille omaa metsää – linjauksen kauaskantoiset vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä | Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | Ajankohta = 10.10.2021 | Viitattu = 11.10.2021}}</ref>