Ero sivun ”Kidekone” versioiden välillä

Kidekone vastaanottaa [[Amplitudimodulaatio|AM-lähetyksiä]] ja siinä oleva [[diodi]] tasasuuntaa [[kantoaalto|kantoaallon]] jättäen jäljelle vain signaalin verhokäyrän, joka sisältää radion välittämän ohjelmasignaalin. [[Yleisradio]]nkin aiemmin lähettämät [[keskipitkät_aallotMW (taajuusalue)|keskipitkäkeskipitkien (MW)]]- ja [[pitkät_aallotLW (taajuusalue)|pitkien (LW)]] [[Radiotaajuusalueet|pitkäaaltoalueidenaaltoalueiden]] lähetykset olivat siten vastaanotettavissa kidekoneella.

Voimakkaan radioaseman läheisyydessä ei tarvita edes [[värähtelypiiri|virityspiiri]]ä., Muttamutta jos vastaanotettavissa on useita radioasemia, niiden joukosta valitaan haluttu asema säädettävän virityspiirin avulla. Virityspiirin [[Hyvyysluku|hyvyysluvulla]] on kidekoneen suorituskyvyn kannalta suuri merkitys. Kaukana radioasemasta kidekone vaatii lisäksi hyvän antennin.

1900-luvulla kidekone oli radioharrastajien keskuudessa usein ensimmäinen itse rakennettu radiovastaanotin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Wiio, O.A., Somerikko, U.V. | Nimeke = Nuorten radiokirja| Vuosi = 1963| Luku = Vanha kunnon kidekone | Sivu = 32| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tekniikan Maailma| Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 24.10.2016 | Kieli = }}</ref> AM-lähetysten päätyttyä Suomessa kidekoneen käyttöarvo on vähäinen.