Ero sivun ”Baltiansaksalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 55:
==Baltiansaksalaiset ja kulttuuriautonomia sotien välisenä aikana==
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 137-054436, Riga, Umsiedlung Baltendeutscher.jpg|pienoiskuva|Syksyllä 1939 tapahtui baltiansaksalaisten muutto Suur-Saksan alueelle. Kaikkiaan siirtyjiä oli yli 60 000 Baltian saksalaista, enemmistö heistä oli kotoisin Latviasta. Kuvassa Riiasta lähdössä olevia baltiansaksalaisia.]]
Viron ja Latvian itsenäistyttyä 1918–1919 baltiansaksalaiset menettivät [[Maareformi|maareformeissa]] pääosan maaomaisuudestaan, sillä kukin maatila sai omistaa maareformin jälkeen enintään 20 hehtaaria. Balttiansaksalaisten yhteiskunnallinen valta oli murtunut Latvian ja Viron itsenäistymisen yhteydessä, mutta heille myönnettiin huomattava kulttuuriautonomia. Virossa
Latvia oli ollut merkittävin baltiansaksalaisten asuinpaikka. Vuonna 1925 heitä asui Latviassa 70 964 eli 3,6% väestöstä. Vuoteen 1935 mennessä baltiansaksalaisten lukumäärä laski 62 144:ään eli 3,2%:iin. Tyypillisesti baltiansaksalaiset asuivat maailmansotien välisenä aikana kaupungeissa ja Riiassa asui Latvian baltiansaksalaisista yli puolet. Vuonna 1935 Riiassa asui 38 523 baltiansaksalaista eli yli puolet kansanosasta. Virossa baltiansaksalaisten osuus oli pienempi. Niinpä Tallinnassa asui tähän aikaan 6 575 baltiansaksalaista.
| |||