Ero sivun ”Joukkotiedotusväline” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 15:
== Joukkotiedotusvälineet Suomessa ==
 
Suomessa huomattava osa merkittävistä joukkotiedotusvälineistä kuuluu [[Media|media-alan]] suurille toimijoille [[Sanoma]]lle, [[Alma Media]]lle, [[Yleisradio]]lle ja [[MTV (yritys)|MTV]]:lle.
Suomessa huomattava osa merkittävistä tiedotusvälineistä kuuluu suurille viestintäalan yhtymille [[Sanoma]]lle tai [[Alma Media]]lle. Toinen merkittävä taho on [[Yleisradio]]. Kolmantena vaikuttavana tekijänä ovat maakuntalehdet. Maakuntalehtien kansainvälisten uutisten uutisvalikoimaan vaikuttaa merkittävästi [[STT]], jonka suurin lehtiomistaja on Sanoma, joka kustantaa muun muassa ''[[Helsingin Sanomat]]'' -päivälehteä. Näin ollen kansainvälisten uutisten osalta lehdistön [[Reuters]]ilta tuleva uutisvirta on [[STT]]:n toimittamaa. Sen sijaan kotimaisissa aiheissa voi olla erilaisia painotuksia.
 
Suomessa huomattava osa merkittävistä tiedotusvälineistä kuuluu suurille viestintäalan yhtymille [[Sanoma]]lle tai [[Alma Media]]lle. Toinen merkittävä taho on [[Yleisradio]]. Kolmantena vaikuttavana tekijänä ovat maakuntalehdet. Maakuntalehtien kansainvälistenKansainvälisten uutisten uutisvalikoimaan vaikuttaa merkittävästi [[STT]], jonka suurin lehtiomistaja on Sanoma, joka kustantaa muun muassa ''[[Helsingin Sanomat]]'' -päivälehteä. Näin ollen kansainvälisten uutisten osalta lehdistön [[Reuters]]ilta tuleva uutisvirta on [[STT]]:n toimittamaa. Sen sijaan kotimaisissa aiheissa voi olla erilaisia painotuksia eri toimijoilla.{{Lähde|6.10.2021}}
Kaupallisesti vähälevikkisiä aatteellisia lehtiä tuetaan parlamentaarisella lehdistötuella, mikä tukee muun muassa eduskuntapuolueiden pää-äänenkannattajajien kustantamista.
 
Kaupallisesti vähälevikkisiä aatteellisia lehtiä tuetaan parlamentaarisella [[Lehdistötuki|lehdistötuella]], mikä tukee muun muassa eduskuntapuolueiden pää-äänenkannattajajien kustantamista.
Joukkotiedotusvälineiden ja valtiovallan välistä vuorovaikutteista suhdetta kuvaa se, että monet kansanedustajat ja ministerit ovat ammatiltaan toimittajia. Kaikkiaan noin 15% kansanedustajista on toiminut jollain lailla toimittajina.
 
Joukkotiedotusvälineiden ja valtiovallan välistä vuorovaikutteista suhdettavuorovaikutussuhdetta kuvaa se, että monet kansanedustajat ja ministerit ovat ammatiltaan toimittajia. Kaikkiaan noin 15% kansanedustajista on{{milloin|6.10.2021}} toiminut jollain lailla toimittajina{{Selvennä|mikä lasketaan 'jollain lailla' mukaan?|6.10.2021}}.{{Lähde|6.10.2021}}
 
Merkittäviä suomalaisia poliittisia toimittajia ovat puoluelehtien [[päätoimittaja]]t, Yleisradion poliittiset toimittajat sekä poliittisia asioita käsittelevät ajankohtaisohjelmien toimittajat, suurimpien päivälehtien pääkirjoittajat sekä vakio[[kolumni]]stit. Poliittisia toimittajia toimii myös ministereiden erityisavustajina eli poliittisina sihteereinä.{{Lähde|6.10.2021}}
 
Merkittäviä suomalaisia poliittisia toimittajia ovat puoluelehtien [[päätoimittaja]]t, Yleisradion poliittiset toimittajat sekä poliittisia asioita käsittelevät ajankohtaisohjelmien toimittajat, suurimpien päivälehtien pääkirjoittajat sekä vakio[[kolumni]]stit. Poliittisia toimittajia toimii myös ministereiden erityisavustajina eli poliittisina sihteereinä.
==Lähteet==
* {{Kirjaviite| Nimeke = Mediatutkimuksen vaeltava teoria| Julkaisija = Gaudeamus| Vuosi =2004