Ero sivun ”Auguste Escoffier” versioiden välillä
ei muokkausyhteenvetoa
({{lupaava}}) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| kuvateksti = Escoffierin rintakuva.
| syntymäpäivä = [[28. lokakuuta]] [[1847]]
| syntymäpaikka = [[Villeneuve-Loubet]], [[Ranska]]
| kuolinpäivä = [[12. helmikuuta]] [[1935]]
| kuolinpaikka = [[Monte Carlo]], [[Monaco]]
| kansallisuus =
| ammatti = keittiömestari ja keittokirjailija
| kotisivu =
}}
'''Auguste Escoffier''' (kokonimeltään '''Georges-Auguste Escoffier''') ([[28. lokakuuta]] [[1847]] [[Villeneuve-Loubet]], [[Ranska]] – [[12. helmikuuta]] [[1935]] [[Monte Carlo]], [[Monaco]]) oli arvostettu keittokirjailija ja [[Ranskalainen keittiö|ranskalaisen keittiön]] uudistaja.<ref name="TK">Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s.56-57</ref> Escoffier’ta nimitetään edelleenkin ”kokkien kuninkaaksi ja kuninkaiden kokiksi” ja häntä voidaan pitää nykyaikaisen [[gastronomia]]n merkittävimpänä kehittäjänä. Hän kehitti uusia ruokalajeja, tarjoilutapoja ja säilöntämenetelmiä sekä kirjoitti monia alan perusteoksia. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1920 Lontoon [[Ritz Carlton]] -hotellin keittiömestarina saatuaan muun muassa vuonna 1921 ansioistaan kokkina Ranskan [[kunnialegioona]]n ristin (''Croix de la Legion d'Honneur'').
==Elämäkerta==
Ravintolatyössään Escoffier yksinkertaisti ruokalajeja ja kastikkeita sekä suosi paikallisten kausittaisten raaka-aineiden käyttöä. Hänen ansiokseen voitaneen laskea perinteisen ranskalaisen tarjoilutavan (''service à la française'') syrjäyttämisen käytännöllisemmällä tarjoilutavalla. Ensiksimainitussa ateriaan saattoi kuulua jopa toista sataa pientä ruokalajia, jotka kaikki tarjoiltiin pöytään samanaikaisesti. Escoffier’n tavassa uusi ruokalaji tuotiin pöytään vasta, kun asiakas oli lopettanut edellisen. Hän myös osallistui teoksen ''L’Art Culinairen'' julkaisuun.<ref name="Katz" />
[[César Ritz]] kutsui 1884 Escoffier’n työskentelemään talvisin [[Monte Carlo]]n Grand
Vuonna 1890 César Ritz sai hoidettavakseen teatterimagnaatti [[Richard D’Oyly Carte]]n omistaman [[Savoy Hotel]]in [[Lontoo]]ssa ja kutsui Escoffier’n sinne kehittämään hotellin ravintolaa.<ref name="TK" /> Hotellin ja sen ravintolan asiakaskunnassa oli monia nimekkäitä henkilöitä kuten [[Walesin prinssi]] ja [[Orleansin ruhtinas]]. Escoffer’sta ja Savoy Hotelista tuli maailmankuuluja. 1900-luvun puolella Escoffier kirjoitti useita teoksia, joita yhä pidetään nykyaikaisen ranskalaisen keittiön perusteoksina, kuten ''[[Le guide culinaire]]'' (1903), ''Le Carnet d’Epicure'' (1911) ja ''Le Livre des Menus'' (1912). Vuonna 1920 Escoffier jäi eläkkeelle ja siirtyi perheensä taloon Monte Carloon, Monacoon. Eläkkeellä hän julkaisi vielä teokset ''Le Riz'' (1927), ''La Morue'' (1929) ja ''Ma Cuisine'' (1934).<ref name="Katz" />
== Julkaisut ==
|