Ero sivun ”Valtion elokuvatarkastamo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24:
 
==Valtion elokuvatarkastamon lakkautus==
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2011 uuden kuvaohjelmalain, jonka mukaan Valtion elokuvatarkastamo muuttui Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi vuoden 2012 alussa. Mediakasvastus- ja kuvaohjelmakeskus puolestaan yhdistyi [[Kansallinen audiovisuaalinen instituutti|Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin]] vuonna 2014. Elokuvien, pelien ja televisio-ohjelmien ennakkotarkastus siirtyi pääosin AV-alalla toimivien henkilöiden tehtäväksi. Luokittelijoiden pitää olla uuden Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kouluttamia ja hyväksymiä. Luokittelu tapahtuu uudessa [[kuvaohjelmalaki|kuvaohjelmalaissa]] luetelluin perustein. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti valvoo ikärajaluokituksen onnistumista ja ottaa vastaan palautetta yleisöltä. Uudessa laissa aikuisille suunnattuun sisältöön ei enää kohdisteta minkäänlaista ennakkotarkastusta, mutta niiden esittämistä ja jakelua voidaan eräissä tapauksissa rajoittaa muiden säännösten nojalla (esim. rikoslaki 17 luku, 17 pykälä)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110713|nimeke=FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki rikoslain 17 luvun 17 ja 18 b §:n… 713/2011|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Muutokseen ryhdyttiin, sillä aiempi järjestelmä oli EU-tasoisen sananvapauslainsäädännön vastainen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansanmuisti.fi/document/kk-591-2002/|nimeke=KK 591/2002: Raa’an väkivallan määritelmä kuvaohjelmissa {{!}} KAMU|julkaisu=Kansan muisti|viitattu=2021-09-30}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2000/20000002|nimeke=FINLEX ® - Hallituksen esitykset: HE 2/2000|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2021-09-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti vastaa mediakasvatuksen edistämisestä ja valvonnasta. Media-alan itsesäätelyn ohjaaminen sekä kasvatus ja medialukutaidon kehittäminen ovat oleellisia tapoja suojella alaikäisiä haitalliselta materiaalilta.