Versio 28. syyskuuta 2021 kello 20.00 muokkaa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 051 muokkausta p wl ← Vanhempi muutos		Versio 28. syyskuuta 2021 kello 20.02 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 051 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 5: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan ''picaro'' = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (''gusta picaresca'') varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani ''La vida de Lazarillo de Tormes'' (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat [[Mateo Alemán]]in ''La Vida del picaro Guzman de Alfarache'' (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, [[Miguel de Cervantes Saavedra]]n ''El ingenioso hidalgo don Quijote de la Muncha'' (1605, 1615, ''[[Don Quijote\|Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari]]''). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten [[Francisco López de Úbeda]]n romaanissa ''La pícara Justina'' (1605).<ref name= TTP/> Pikareskiromaanin sankari ei yleensä kehity, joten tässä suhteessa selaji eroaa ratkaisevasti [[kehitysromaani]]sta. Pikareskiromaanin päähenkilö on tyypillisesti orpo tai jollakin tavalla sivullinen, vakiintumaton ja alituiseen liikkeessä niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin. Lajin kehityksen ja suosion taustana on nähty keskiaikaisen [[sääty]]järjestelmän rappeutuminen, jolloin raha mahdollisti yhteiskunnallisen nousun ja alemmat kansanosat alkoivat epäillä ylempiensä moraalia.<ref name= TTP/> [[Thomas Nashe]] perusti teoksellaan ''The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton'' (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (''rogue story''). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on [[Hans Jacob von Grimmelshausen]]in ''Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch'' (1669, ''[[Seikkailukas Simplicissimus]]''), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten [[Johan Beer]]in ''Der simplicianische Weltkucker'' (1677–1679) ja [[Daniel Speer]]in ''Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus'' (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen [[Alain-René Lesage]]n ''Histoire de Gil Blas de Santillane'' (1715–1735, ''Kavaljeerin muistelmat'') sekä englantilaisten [[Daniel Defoe]]n ''[[Moll Flanders]]'' (1722, suom.), [[Henry Fielding]]in ''Jonathan Wild'' (1743), [[Tobias Smollett]]in ''The Adventures of Roderick Random'' (1748) ja [[William Thackeray]]n ''The Luck of Barry Lyndon'' (1844).<ref name= TTP/>

Ero sivun ”Veijariromaani” versioiden välillä