Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL25” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
'''Vooremaan drumliinikenttä''' ({{k-et|Vooremaa drumlin field}} <ref name=kesk/>, {{k-en|Saadjärve drumlin field}} <ref name=rosentau1/><ref name=veldi/>) on Itä-[[Viro]] [[ Jõgevamaa]]n ja Keski-Virossa[[Tartumaa]]n maakunnissa [[Vooremaa]]lla sijaitseva [[drumliinikenttä]], jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa. Laaksoihin on muodostunut järviä, joiden muoto seuraa niitä ympäröiviä vuoria. Eestissä on drumliineilla oma nimityksensä ''hiidvoor''.<ref name=estonica/><ref name=khk/><ref name=veldi/>
 
* <ref name=veldi/>
 
== Maantietoa ==
Drumliinikenttä on 997&nbsp;[[neliökilometri]]n suuruinen ja se sisältää ylinoin 100120 [[drumliini]]a <ref name=veldi/>. Se on 55 kilometriä pitkä sekä luoteessa 30 kilometriä leveä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentän selänteet ovat keskimäärin matalampia kuin luoteessa niiden huippujen jäädessä 45–85&nbsp;metrin korkeuteen mpy. Vooremaa toimii Peipsijärven ja Kesi-Viron alankojen välisenä [[vedenjakaja]]na. Väliin jääneet 13 pitkää järveä ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi [[Saadjärv]] on 25 metriä syvä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se tulee usein pintaan lukuisissa lähteissä. Kuuluisin on Laiusen drumliinin lähde ''Siniallikas''. Alue on soistuvaa havupuualuetta, jossa on myös suuria sekametsäalueita. Noin puolet maa-alasta on viljeltyä. Monet kylät ovat hyvin vanhoja. Suurin kaupunki alueella on [[Jõgeva]].<ref name=estonica/><ref name=kesk/><ref name=khk/><ref name=veldi/>
 
Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometin alueet Saadjärven ympäriltä.<ref name=kesk/>
 
== Muodostumisteoria ==
Alueen drumliinikenttä on muodostunut mannerjäätikön virtaussuunassa Pandiveren ylängön taakse sen suoja-alueelle. Drumliinit muodostuivat pienirakeisesta moreeniaineksesta eikä niissä ole kivestä ja sorasta muodostuvia suuria kerrostumia niin kuin on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Ne ovat soikean muotoisina asettuneet mannerjäätikön virtaussuuntaan eli luode-kaakko- suuntaan. Myöhemmin, kun jäätikkö on ohentunut riittävästi, kykeni Pandiveren ylänkö halkaisemaan virtauskielekkeen kahdeksi ylängön kiertäväksi osakielekkeeksi. Itäpuolelle muodostui tällöin Peipsijärven altaassa virrannut kieleke ja länsipuolella toinen kielekehaara.Kummatkin haarat ovat leikanneet drumliinikentälle pisaran muotoisen alueen, missä drumliinit säilyivät ehjinä. Drumliinien päältä ja rinteiltä löytyy myös kumpumoreenimuodostumia ({{k-en|kame fields}}), jotka alueelle jäänyt kuollut jää jätti jälkeensä sulaessaan pois. Kiertävien kielekkeiden kaakkoispuolelle ja mannerjäätikön reunan taakse on muodostunut lyhytikäinen jääjärvi, jonka lasku-uoma on leikannut drumliinien rinteisiin jokilaksoja. Syvin tällainen on Kudinan laakso, jolla on 26 metrin syväys.. <ref name=estonica/><ref name=khk/>
 
== Kansantarinoita ==
== Luettelo luonnonkohteista ==
* drumliineja: Koimula, Raigastvere, Nava, Praaklima, Saadjärve ja Laiuse
* järviä: [[Endla]], [[Vasula]], [[Saadjärv]] (724 ha), [[Kaiavere järv]] (246 ha), [[Soitsjärv]] (158 ha), [[Elistvere järv]] (129 ha), [[Raigastvere järv]] (111 ha), [[Pikkjärv (Kaarepere)|Pikkjärv]] (57 ha), [[Prossa järv]] (25 ha) ja Ilmjärv (2.4 ha).<ref name=kesk/>
 
== Lähteet ==
161 645

muokkausta