Ero sivun ”Peter Paul Rubens” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 18:
 
'''Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens''' ([[28. kesäkuuta]] [[1577]] [[Siegen]], Westfalen, [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] – [[30. toukokuuta]] [[1640]] [[Antwerpen]]) oli flaamilainen taiteilija, jota pidetään yhtenä [[Eurooppa|Euroopan]] suurimmista [[taidemaalari|taidemaalareista]]. Hän oli [[barokki|barokin]] pääedustajia<ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3573">{{Kirjaviite| Nimike=Otavan Iso Fokus: Osa 6| Selite= Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja | Sivu=3573| Julkaisija=Otava| Vuosi=1974| Tunniste=ISBN 951-1-01236-3}}</ref>. Rubens oli elinaikanaan hyvin menestyksekäs taiteilija. Muotokuvamaalarina hän oli niin suosittu, että hän joutui palkkaamaan joukon apulaisia ateljeehensa.
Hänen pääavustajansa, [[Antoon van Dyck]], kehittyi itsekin merkittäväksi taiteilijaksi.<ref name="FITZ"/>
 
Rubens tunnetaan erityisesti alastomista, nykykäsityksen mukaan ylipainoisista naisistaan, joiden iho on kuvattu erittäin elävästi. Rubensin aistilliseen ja elämäniloiseen tyyliin vaikuttivat italialaiset taiteilijat, etenkin [[Tizian]]. Työt olivat tyypillistä barokkia. Hän maalasi myös maisemia ja muotokuvia<ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3573"/>.
Rivi 25:
Rubens oli lähtöisin antwerpenilaisesta protestanttisesta lakimiesperheestä, joka oli paennut [[Saksa]]n [[Siegen]]iin, [[Westfalen]]iin, kotiseudun uskonnollisen ahdasmielisyyden takia. Isän kuoleman jälkeen Rubens palasi äitinsä kanssa Antwerpeniin ja otti katolisen kasteen. Uskonto oli näkyvässä osassa hänen myöhemmässä tuotannossaan.<ref>[http://www.newadvent.org/cathen/13214c.htm Catholic Encyclopedia]</ref>
 
Vuonna 1600 Rubens lähti flaamilaisten maalarien tapaan opintomatkalle Italiaan. Maailmanmies Rubens maalasi monille Euroopan hoveille, muun muassa Italian [[Mantova]]n herttualle ja [[Ranska]]n kuningashuoneelle. Mantovassa hän oli herttua Vincenzo de Gonzagan palveluksessa aluksi taideteosten jäljentäjänä, mutta myöhemmin itsenäisenä taiteilijana. Hän sai Gonzagan herttuan avulla mahdollisuuden vierailla Roomassa, jossa hän maalasi kolme alttaritaulua Santa Croce in Gerusalemme -kirkkoon. Vuonna 1603 herttua otti hänet mukaansa vierailemaan Espanjan hovissa. Siellä hän maalasi muotokuvan Lerman herttuasta. Myöhemmin Rubens palasi Antwerpeniin, jossa hän asui uransa huippukautena.<ref name=ens />
 
Kielitaitonsa ja sulavan käytöksensä vuoksi Rubens sai tehtäviä myös diplomaattina. Vuonna 1629 Rubens matkusti Englantiin neuvottelemaan lähettiläiden vaihdosta Englannin ja Espanjan välillä. Neuvottelut johtivat rauhansopimukseen vuonna 1630.<ref>[http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2003/feb/27/artsfeatures End of innocence] The Guardian 2003</ref> Sekä Espanjan kuningas [[Filip IV (Espanja)|Filip IV]] että Englannin kuningas [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I]] löivät hänet ritariksi.<ref name="FITZ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fitzmuseum.cam.ac.uk/gallery/vandyck/etcher/rubens.html | Nimeke = Rubens and the young Van Dyck | Julkaisija = Fitzwilliam Museum | Viitattu =13.9.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Rubens rakennutti 1620-luvulla itselleen yksityispalatsin [[Antwerpen]]iinAntwerpeniin, (silloisen [[Espanjan Alankomaat|Espanjan Alankomaiden]] alueelle). Siellä hän kuoli vuonna 1640.
 
==Taiteilijana==
Monet Rubensin alkuaikojen työt ovat Raamatun kertomusten kuvittamista. Mukaan tuli kuitenkin muitakin humanistisia aiheita kuten Venukseen, Adonikseen ja Marsiin liittyvää tarustoa. Tällaisiin kuviin Rubens saattoi liittää rakastamiaan alastomia naishahmoja, joita ei voinut sijoittaa uskonnollisiin teoksiin. Rubens työskenteli myös muotokuvamaalarina sekä lähipiirinsä että historiallisten henkilöiden parissa. Hän harrasti myös metsästysaiheisia maalauksia, joissa hän sai kuvata suuria joukkokohtauksia ja dramaattisia tilanteita. Myös maisemakuvat kiinnostivat Rubensia, mutta tätä lajia kriitikot ovat myöhemmin vähätelleet, koska Rubens mielellään kaunisteli kohdettaan eikä pitäytynyt realismissa.<ref name=ens>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus) | Sivu = 5855–5856 |Luku=Rubens, Peter Paul | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1976 | Isbn = 951-1-05637-9}}</ref>
 
Euroopan ruhtinaat tilasivat Rubensilta erilaisia kuvitustöitä enemmän kuin hän ehti toteuttaa. Tilatut aiheet olivat mahtipontisia. Hän toteutti ne kuitenkin omalla tyylillään, jonka hän oli omaksunut Italian mestareilta ja muokannut Keski-Euroopan barokkitaiteen mukaiseksi. Hän oli tämän taiteenlajin mestari, ja pystyi saamaan mahtipontisetkin tilaustyöt eloisiksi. Vuosien mittaan vain maalaustapa ja aihevalinnat muuttuivat: hän hylkäsi yleisväriltään tummansävyisen tyylin ja kehitti siveltimenjälkensä yhä keveämmäksi. Lopulta keveys meni niin pitkälle, että hänen avustajansa eivät enää kyenneet toteuttamaan hänen vaatimustaan erittäin kevyistä siveltimenvedoista. <ref name=ens />
 
== Galleria ==