Ero sivun ”Sinuhe egyptiläinen” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  26 päivää sitten
p
==Historiallinen tarkkuus==
Romaanin mainetta historiallisesta virheettömyydestä ovat toistaneet monet tahot: Kairon egyptologinen kongressi,<ref name="Envall, s. 180">Envall, s. 180</ref><ref name="Rajala, s. 484">Rajala, s. 484</ref> ranskalainen egyptologi Pierre Chaumelle,<ref name="Envall, s. 180">Envall, s. 180</ref><ref name="Rajala, s. 483">Rajala, s. 483</ref> sekä U. Hofstetter Oakland Postista.<ref name="Rajala, s. 496">Rajala, s. 496</ref> Vuonna 2008
tohtori Richard Parkinson, tuolloin [[British Museum]]in egyptiläisosion johtaja ja kuraattori, kutsikutsui sitä vakavaksi älylliseksi saavutukseksi ja että se kuvaa aidoista ihmisistä koostuvaa kulttuuria tavalla, johon harvat muut romaanit ovat yltäneet.<ref name=seminar/> Waltaria on luultukin egyptologiksi.<ref name="Envall, s. 180">Envall, s. 180</ref> Hän ei koskaan käynyt Egyptissä, koska pelkäsi sen tuhoavan hänen mielikuvansa Egyptistä ja koska nyky-Egypti oli täysin muinaisesta poikkeava.<ref name="Hejkalová, s. 98">Hejkalová, s. 98</ref><ref name="Rajala, s. 492">Rajala, s. 492</ref><ref name=1995doc/> Hän on sanonut: ”Olen elänyt Egyptissä, vaikka en ole käynyt siellä.”<ref name="Rajala, s. 492">Rajala, s. 492</ref>
 
Tästä huolimatta Markku Envall varoittaa, ettei romaania kannata ymmärtää absoluuttisen virheettömänä kirjaimellisella tasolla.<ref name="Envall, s. 181">Envall, s. 181</ref> Eräs sveitsiläinen tutkija valitti, että romaanissa mainittua hiekkakirppua ei esiintynyt Afrikassa ennen kuin se saapui orjalaivojen mukana. [[Rostislav Holthoer]] on epäillyt, pitävätkö romaanissa kuvattu [[kallonporaus]]<ref name="Envall, s. 181">Envall, s. 181</ref><ref name="Rajala, s. 489">Rajala, s. 489</ref> ja vastasyntyneiden hylkääminen kaislaveneisiin historiallisesti paikkansa.<ref name="Rajala, s. 488–489">Rajala, s. 488–489</ref> Hän ei ole kyennyt todentamaan eikä kiistämään joitain erityisiä tapoja tai perinteitä, mutta suurin osa uskonnollisista menoista on tosia.<ref name="Rajala, s. 490">Rajala, s. 490</ref> Jopa väärän kuninkaan päivä pohjautuu todellisuuteen, sillä muinaiset babylonialaiset tappoivat sijaiskuninkaan pelastaakseen oikean kuninkaansa, jos hänen ennustettiin kuolevan.<ref name="Rajala, s. 490">Rajala, s. 490</ref> Hän on toisaalta antanut tunnustusta Waltarille hänen ennakoinneistaan, sillä myöhemmät löydöt ovat varmentaneet romaanin arveluttavia yksityiskohtia.<ref name="Envall, s. 181">Envall, s. 181</ref><ref name="Rajala, s. 491">Rajala, s. 491</ref> Waltarin imartelemattomat kuvaukset Ekhnatonista, Horemhebistä, Tejestä sekä Ejestä viallisina henkilöinä ovat osoittautuneet lähemmäksi totuutta kuin heidän aiemmat ylistyksensä.<ref name="Rajala, s. 491">Rajala, s. 491</ref> Long Islandin yliopiston tutkimus on tukenut Tutankhamonin murhatuksi joutumista, mihin vihjaaan romaanissa.<ref name="Rajala, s. 491">Rajala, s. 491</ref> Jotkut eivät pitäneet uskottavana että muinasegyptiläinen henkilö olisi kirjoittanut tekstin vain itselleen, mutta vuonna 1978 sellainen papyrus tuli julkisuuteen: sen tekijä, vääryyden uhri, kertoo elämäntarinansa ilman vastaanottajaa.<ref name="Rajala, s. 490–401">Rajala, s. 490–401</ref> [[Jussi Aro]]n mukaan aidot heettiläiset ilmeisesti olivät vähemmän julmia ja ankaria kuin naapurikansat Lähi-idässä, ja väärän kuninkaan pävä on vääränä pävänä, muiden virheiden muassa,<ref name="Envall, s. 181">Envall, s. 181</ref> mutta Panu Rajala hylkää nämä väitteet todisteiden vaihtoehtoisina tulkintoina varsinaisina ristiriitoina olemisen sijaan.<ref name="Rajala, s. 490">Rajala, s. 490</ref> Markku Envall on sitä mieltä että tarkkuus tai sen puute ei vaikuta teoksen kirjalliseen arvoon ja viittaa [[Shakespeare]]n virheisiin.<ref name="Envall, s. 180">Envall, s. 180</ref>
2 887

muokkausta