Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL15” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 36:
Tanskassa on vaikuttanut Itämeren jäätikkövirran lisäksi Keski-Ruotsin jäätikkökieleke ja Norjasta tulleet kielekkeet. Jyllannin niemimaan keskilinjaa seuraa vyöhykeraja ({{k-da|hovedstilstandslinjen}}), jonka itäpuolinen alue on moreenipeitteinen ja länsipuoli on pääosin hiekkapeitteinen. Siinä on varsin heikkoja reunamoreeneja ja linja erottuu vain maaperän eroista. Se on muodostunut monien eri-ikäisten jäätikkövirtojen tuomasta moreenipeitteestä ja tämä linja jatkuu lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä myös Saksan ja Puolan puolella. Vyöhykkeellä kulkee muutama reunamoreenijakso.<ref name=dan/> Uloin reunamuodostuma liittyy LGM-vaiheeseen ja se alkaa Tanskassa edellä mainitulla keskilinjan moreenimuodostumalla, joka jatkuu Saksassa [[Brandenburgin reunamuodostuma]]lla ja Puolassa [[Leznon reunamuodostuma]]lla. Ensimmäinen nuorista Itämeren jäätikön etenemisistä ({{k-en|Young Baltic Stream}}), jotka tapahtuivat tämän jälkeen, synnyttivät samanaikaisina Tanskassa [[Itä-Jyllannin reunamuodostuma]]n, Saksassa [[Frankfurtin reunamuodostuma]]n ja Puolassa [[Poznanin reunamuodostuma]]n. Toinen eteneminen synnytti samanaikaisina Tanskan [[Iso-Beltin reunamuodostuma]]n ({{k-da|Bælthavet}}) ja Saksan [[Pommerin reunamuodostuma]]n. Reunamuodostumien keskinäisistä yhteyksistä on esitetty muitakin yhdistelmiä ja reunamoreenien iät ovat vielä keskustelun alla.<ref name=stroeven_2016/>
Itämeren kaakkois- ja itäkaakkoispuolella Baltian maissa esiintyy matalia reunamuodostumia. LGM-vaiheen jälkeen syntyi [[Baltian reunamuodostuma]], joka on samanikäinen Saksan Pommerin ja Venäjällä [[Vepsän reunamuodostuma]]n kanssa. Seuraavat muodostumat, jotka ovat myös Mazurian ja Riianlahden virtauskielekkeiden muodostumia, ovat sitten [[Etelä-Liettuan reunamuodostuma]] ja [[Keski-Liettuan reunamuodostuma]]. Viimeinen muodostuma, [[Pohjois-Liettuan reunamuodostuma]], seuraa Itämeren nykyrannikkoa läheltä ja käy myös Latvian puolella. [[Valdemarpilsin reunamuodostuma]] seuraa Latviassa aivan Riianlahden rantaa. Kun tarkastellaan reunamuodostumia itäänpäin, on muodostuneet Suomenlahden ylittäneen Viron virtauskielekkeen eteen. Tällainen on [[Otepään reunamuodostuma]], sekä [[Haanjan reunamuodostuma]], joka on samanaikainen Pohjois-Liettuan muodostuman, ja [[Sakalan reunamuodostuma]], joka on samanaikainen Valdemarpilsin muodostuman kanssa. [[Pandiveren reunamuodostuma]] ylettyy Pietarista Saarenmaalle, ja lyhyt [[Paliveren reunamuodostuma]] Luoteis-Virossa ja [[
Lounais-Suomen reunamuodostumat kuuluvat [[Salpausselät|Salpausselkiin]]. Kun kaikki edelliset reunamuodostumat kuuluivat sulamisvaiheen alkuaikaan, muodostuivat Salpausselät nuoremmalla dryaskaudella. [[Lohjanharju]], jota kutsutaan nykyään [[Ensimmäinen Salpausselkä|Ensimmäiseksi Salpausseläksi]], muodostaa [[Hollola|Hollolasta]] alkavan ja [[Hankoniemi|Hankoniemestä]] mereen sukeltavan reunamuodostuman. Myös [[Toinen Salpausselkä]] ja [[Kolmas Salpausselkä]] kuuluvat nopeasti virranneen Itämeren virtauskielekkeen reunamuodostumiin.<ref name=stroeven_2016/>
| |||