Ero sivun ”Rillumarei” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täsmennystä, genren nimen alkuperän täsmennys, lähteet ja viitteet erikseen
poistettu yksittäisten elokuvien mainintoja, rillumarei-elokuvista on tehty taulukko
Rivi 20:
{{Sitaatti | [[Metro-tytöt]] pääsivät laulamaan [[Kalastajatorppa|Kalastajatorpalle]] vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1959 sillä ehdolla, että yhtye ei esitä Toivo Kärjen musiikkia. Naistaiteilijat vakuuttivat, ettei heidän ohjelmistossaan ole mitään rillumareita vaan ''Rakasta, kärsi ja unhoita'' -tangoja. Kärjen nimi oli niin kirottu, etteivät nekään kelvanneet.}}
 
Rillumareikulttuuri sammui [[1960-luku|1960-luvulla]] television yleistyttyä, mutta nousi uudestaan esiin [[1970-luku|1970-luvun]] alussa elokuvassa ''[[Meiltähän tämä käy]]'' (1973), vaikkakin vain hetkellisesti. Rillumarei käsitti myös elokuvia, kuten ''[[Rovaniemen markkinoilla]]'', ''[[Hei, rillumarei!]]'' ja ''[[Lentävä kalakukko]]''.
 
Toivo Kärki sai elämäntyöstään säveltaiteilijain [[valtionpalkinto|valtionpalkinnon]] vuonna 1987, mikä oli ainoa hänen saamansa virallinen kunnianosoitus. Kärjen aisapari Reino Helismaa ja muut rillumarei-kauden tunnetut tekijät eivät saaneet elinaikanaan mitään virallista tunnustusta.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989'', s. 18. Helsinki: Otava, 1988.</ref>