Ero sivun ”Keihäs” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio
fix
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[KuvaTiedosto:Pilum heavy - cropped.jpg|thumbpienoiskuva|80px|Jäljennös [[Rooman valtakunta|Rooman]] [[legioona|legioonien]] käyttämästä raskaasta heittokeihäästä, pilumista]]
'''Keihäs''' on yksi ihmiskunnan varhaisimmista [[ase]]ista. Keihästä on käytetty nisäkkäiden metsästykseen jo 250 &nbsp;000–100 &nbsp;000 vuotta eaa. lähtien.<ref>Wills 2007, 16</ref> Vuosituhansien ajan se palveli [[jalkaväki]]armeijoiden perusaseena ja [[metsästys]]välineenä lähes kaikissa kulttuureissa. Sen perusmuoto on 1–5-metrinen, yleensä sitkeästä puusta veistetty varsi, jonka kärki on joko teroitettu suoraan tai varustettu kivi-, luu- tai metalliterällä. Alkeellisimmillaan puisen keihään pää on teroitettu kärjeksi ja kenties karkaistu hiillyttämällä. Hienostuneimmillaan se on saanut monia erikoisia muotoja ja teriä eri tarkoituksia varten.
 
== Keihään perustyypit ==
Rivi 8:
* '''Sotakeihäs'''. Taistelukeihäät olivat useimmiten raskaita, lyhyitä tai keskipituisia ja leveäteräisiä. Joskus terällä oli sekä leikkaava että pistävä osa. Terän pituus vaihteli 20&nbsp;cm:stä aina jopa 50&nbsp;cm:iin asti, joissakin keihäissä oli myös metsästyskeihäistä tuttu poikkirauta, jolla voitiin torjua vastustajan lyöntejä, avata kilpisuojaus tai vetäistä jalka alta ym. Tietyissä malleissa tämä ''ota'' suunniteltiin puhkaisemaan panssari tai kypärä voimakkaalla, sivuttaisella iskulla. Myöhemmin tämä tyyppi kehittyi edelleen ja muodostui ''hilpariksi''.
 
* '''Heittokeihäs'''. Heittokeihäät lienevät vanhimpia metsästysvälineitä. Kevyt ja terävä heittokeihäs oli ihanteellinen pienten ja arkojen eläinten kaatamiseen ja suurempien haavoittamiseen. Taistelussa käytetyt heittokeihäät olivat useimmiten hieman raskaampia ja varsin etupainoisia. Niiden tehtävänä oli paitsi tappaa vihollisia, myös tarttua [[kilpi]]in kiinni ja tehdä ne näin tehottomiksi. Muun muassa [[Rooman valtakunta|Rooman]] [[legioona]]lla oli tapana heittää vihollisen niskaan ryöppy heittokeihäitä juuri ennen hyökkäystä. Keihästä heitettäessä voidaan apuneuvona käyttää ''heittohihnaa'', kuten roomalaiset ja kreikkalaiset joskus, tai ''keihäslinkoa'' eli ''atlatlia''.<ref>Wills 2007, 15, 16,19</ref> Roomalaiset heittokeihäät painoivat noin 2–3 &nbsp;kg ja olivat jopa 2 &nbsp;m pitkiä.
 
* '''[[Hilpari]]'''. Hilparit olivat moninaisia ja moniin eri tarkoituksiin suunniteltuja moniteräisiä [[salkoase]]ita, joissa yhdistyi esimerkiksi viilto-, pisto- ja murskausominaisuuksia.
Rivi 16:
* '''Piikki''' on pitkä kahden käden keihäs, joka tuli käyttöön [[falangi]]-muodostelman aseeksi Makedonian kuninkaan, [[Filippos II|Filippos II:n]], uudistaessa armeijaansa. Useiden piikkien muodostama tiheä, niin sanottu keihäsmuuri, oli tehokas ratsuväen hyökkäysten torjunnassa. Ase tunnetaan kreikaksi nimellä ''sarissa''. Uuden tulemisen piikki koki keskiajalla sveitsiläisillä ja saksalaisilla, minkä jälkeen se oli tärkeimpiä jalkaväen aseita Euroopassa 1700-luvun alkuun asti, jolloin se poistui käytöstä [[pistin|pistimen]] yleistyttyä.
 
[[kuvaTiedosto:Arrow and spear heads - from-DC1.jpg|thumbpienoiskuva|Keihään kärkiä]]
 
== Keihäitä ==
Rivi 25:
* japanilaisia: ''[[Yari (keihäs)|yari]]'', ''su-yari'', ''sangu''
* kiinalaisia: ''Qiang'', ''Chang mao''
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite
* {{Kirjaviite | Nimeke = Maailman aseet: kivikirveestä konepistooliin | Julkaisija = Karisto | Vuosi = 2007 | Tekijä = Wills, Chuck | Suomentaja = Petri Kortesuo | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Isbn =978-951-23-4879-4}}
 
| Tekijä = Chuck Wills| Suomentaja = Petri Kortesuo
=== Viitteet ===
| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =
{{Viitteet}}
| Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Tunniste = | Isbn =978-951-23-4879-4
 
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = | Kieli = }}
==Viitteet==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscatCommonscat-rivi}}
 
{{Keihäs}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Keihäs