Ero sivun ”Johan Gadolin” versioiden välillä

'''Johan (Johannes Jacobi) Gadolin''' ([[5. kesäkuuta]] [[1760]] [[Turku]] – [[15. elokuuta]] [[1852]] [[Mynämäki]]) oli suomalainen [[kemia|kemisti]], [[fyysikko]] ja [[mineralogia|mineralogi]]. Gadolin löysi [[alkuaine]] [[yttrium]]in vuonna 1794, ja laajemmin hänen työnsä johti [[harvinaiset maametallit|harvinaisten maa­metallien]] eli [[lantanoidi]]en löytämiseen. Hän oli Suomen toinen kemian professori, Suomessa ja häntä pidetään Suomen kemiantutkimuksen isänä. Gadolin vaikutti myös suomalaiseen teollisuuteen; hän oli mukana [[Suomen Talousseura]]n perustamisessa sekäja toimi aktiivisestisiinä seurassaaktiivisesti. Seurassa Gadolin esitti muun muassa käsityö- ja manufaktuurikoulujen perustamista Suomeen. Tämä oli ensi askel teknisen opetuksen aloittamiseksi Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Johan Gadolin| Osoite = http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/ehdokkaat/index.php?list=E&id=18| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Suuret Suomalaiset| Viitattu =22.12.2007 | Kieli = }}<br>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Sir Johan Gadolin of Turku: The Grandfather of Gadolinium| Osoite =http://homepage.mac.com/dtrapp/people/JGadolin.pdf | Selite = Sivulla 3| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =22.12.2007 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Gadolinin äidinpuoleinen isoisä [[Johan Browallius]] oli [[Carolus Linnaeus|Carolus Linnaeuksen]] oppilas, [[Ruotsin tiedeakatemia]]n esimies (''preses'')<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Jönsson, Ann-Mari | Nimeke =The Reception of Linnæus's Works in Germany with Particular Reference to his Conflict with Siegesbeck | Osoite =http://www.phil-hum-ren.uni-muenchen.de/GermLat/Acta/Jonsson.htm | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 22.12.2007| Kieli ={{en}} }}</ref> ja sittemmin [[Turun piispa]] ja [[Turun Akatemia]]n fysiikan ja teologian professori. Johan Gadolinin isänpuoleinen isoisä oli pappi, joka oli ottanut sukunimekseensäsukunimekseen Gadolin, joka perustuu hepreankieliseen suurta tarkoittavaan sanaan גדול (''gadol''). Johan Gadolinin isä [[Jakob Gadolin]] taas oli Turun Akatemian astronomian ja fysiikan professori, sittemmin teologian professori ja edelleen [[Turun piispa]].

Johan Gadolin sai 5-vuotiaasta alkaen yksityisopetusta päivittäin kymmenen tunnin ajan. Opiskelu oli suurimmaksi osaksi ulkomuistiin opettelemista, joka oli Gadolinille kaikkein vaikeinta. Gadolin itse muisteli myöhemmin, että ”muistini ei ollut kaikkein nopein”. Yliopisto-opinnot hän aloitti 15-vuotiaana. Tuohon mennessä hän oli jo lukenut [[Eukleides|Eukleideen]] ja [[Arkhimedes|Arkhimedeen]] teoksia. Jakob-isä rohkaisi poikaansa opiskelemaan matematiikkaa, mutta Johan itse tunsi, että matematiikan vaatima vankkaankara keskittyminen sai aikaan hänessä aikaan huimausta. Niinpä Gadolin päätti valita kemian opinnot, koska se oli kiinnostavampaa ja helpompi aine. Akatemiassa hän kuunteli Suomen ensimmäisen kemian professorin [[Pehr Adrian Gadd]]in luentoja sekä myös fysiikan ja [[kasvitiede|kasvitieteen]] luentoja. Gadolin oli innokas opiskelemaan kemiaa, sillä hän luki jokaisen kemiaan liittyvän kirjan, jotka olivat hänen isänsä kirjastossa sekä ne, jotka professori Gadd lainasi hänelle.