Ero sivun ”Sadan päivän uudistukset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
p kh
Rivi 1:
'''Sadan päivän uudistukset''' olivat [[KiinaKiinan keisari]]ssa vuonna 1898 keisari [[Guangxu]]n vuonna 1898 toteuttama epäonnistunut yritys toteuttaa merkittäviä länsimaisten esikuvien innoittamia muutoksia maan[[Kiina]]n hallinnossa ja yhteiskunnassa. UudistuspolitiikanUudistuspolitiikka katkaisipäättyi kolmen kuukauden jälkeen leskikeisarinna [[Cixi]]n johtamajohtamaan vanhoillisten tahojen palatsivallankaappauspalatsivallankaappaukseen.
 
Uudistuspaineiden taustalla oli Kiinan tappio [[Japani]]lle [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|vuosien 1894–1895 sodassa]]. Tämän seurauksena nousi uudistuksia vaatinut liike, jonka johtajiin kuului muun muassa [[Kang Youwei]]. Samanaikaisesti monet johtavat virkamiehet, kuten [[Zhang Zhidong]], vaativat länsimaiden mallin mukaista teollistamista ja hallinnon uudistamista, kuitenkaan luopumatta kiinalaisesta kulttuuriperinnöstä ja [[Kungfutselaisuus|kungfutselaisesta]] etiikasta. Kun [[Venäjä]] ja muut länsimaat ryhtyivät Kiinan sotilaallisen tappion jälkeen vuosina 1897–1898 jakamaan Koillis-Kiinaa etupiireihinsä, Kiinan keisarillinen hallitus alkoi nähdä muutosten toteuttamisen välttämättömänä. Saatuaan tukijoita hovia lähellä olleista piireistä Kang onnistui lopulta saamaan keisarin huomion vaatimuksilleen.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/276504/Hundred-Days-of-Reform Hundred Days of Reform] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 16.3.2014.</ref><ref name="OSMH">Erling Bjøl, Olof G. Lidin & Göran Malmqvist (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 15: Imperialismin aika'', s. 311–312. Otava, Helsinki 1986.</ref>
 
Sadan päivän uudistuskausi käynnistyi 11. kesäkuuta 1898, jolloin keisari GuangxuGuangxun antoiantaessa julistuksen, jossajoka kannustettiinkannusti kiinalaisia opiskelemaan hyödyllisiä ulkomaisia tietoja. Viisi päivää myöhemmin hänkeisari tapasi ensimmäisen kerran henkilökohtaisesti Kangin. Tämän jälkeen uudistuksia varhaisessa vaiheessa ajaneet korkeat virkamiehet jäivät syrjään, ja Kangista seuraajineen tuli keisarin tärkeimpiä neuvonantajia uudistusliikkeen jatkamisessa. Merkittäviin Kangin kannattajiin kuului muun muassa [[Liang Qichao]].<ref name="brit" /> Uudistusmielisten tärkeimpänä tavoitteena oli uudistaa Kiinan koulutusjärjestelmä ja tehostaa hallintokoneistoa muun muassa lakkauttamalla korkeapalkkaisia laiskanvirkoja.<ref name="OSMH" /> Keisari Guangxu antoi seuraavien kuukausien aikana noin 40 uudistuksiin liittynyttä määräystä, joihin sisältyi muun muassa perinteisen [[Keisarillinen virkatutkinto|keisarillisen virkatutkintojärjestelmän]] lakkauttaminen ja täysin uuden koulu- ja yliopistolaitoksen perustaminen sen tilalle. Hallinto, oikeusjärjestelmä ja sotalaitos oli määrä järjestää uusiksi. Lisäksi pyrkimyksenä oli suosia länsimaistyyppistä teollistamista, tieteenharjoitusta ja kaupankäyntiä sekä omaksua länsimainen patenttijärjestelmä.<ref name="brit" />
 
Varsinkin hallintoon ja armeijaan kohdistuneet uudistussuunnitelmat sekä pyrkimykset kitkeä korruptiota uhkasivat monien etuoikeutettujen ryhmien asemaa. Vanhoilliset tahot ryhmittyivät konservatiiviseksi tiedetyn leskikeisarinna Cixin ympärille, ja häntämä sai myös armeijan sekä varsinkin kenraali [[Yuan Shikai]]n tuekseen. Cixi toteutti vallankaappauksen, ja keisari Guangxu eristettiin palatsiinsa. Kuusi uudistusliikkeen johtajaa vangittiin ja teloitettiin. Kang ja Liang onnistuivat pakenemaan ulkomaille.<ref name="brit" /><ref name="OSMH" /> Suurin osa Guangxun antamista uudistusmääräyksistä peruutettiin ennen kuin niitä oli ehditty toteuttaakaan, ja muun muassa virkatutkintojärjestelmä määrättiin palautettavaksi. Ainoastaan jotkin vaatimattomammat uudistukset, kuten uudenaikaisten koulujen perustaminen, saivat jäädä voimaan.<ref name="brit" />
 
Kiinan kärsittyä vielä murskaavamman tappion ja länsimaiden nöyryytyksen [[boksarikapina]]n kukistamisen seurauksena vuonna 1901 myös keisarinna Cixi ja hänen hallituksensa tajusivat uudistusten välttämättömyyden ja niitä ryhdyttiin toteuttamaan Zhang Zhidongin johdolla. Muun muassa vanha virkatutkintojärjetelmä määrättiin vuonna 1905 lopullisesti poistettavaksi.<ref>''Otavan suuri maailmanhistoria'', s. 318.</ref> Tämä myöhästynyt reformiyritys ei kuitenkaan kyennyt enää pelastamaan keisarikuntaa ja [[Qing-dynastia]]a sen vaikeuksista.