Wikipedia

Ero sivun ”Antti Kiviranta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
"Porttu" ja "suursota" viittaavat tähän.
muotoiluja
Rivi 1:
{{tämäTämä artikkeli|käsittelee kansanvaltuuskunnan jäsenenä toiminutta Antti Kivirantaa. Päätoimittaja [[Antti Kiviranta (toimittaja)|Antti Kivirannasta]] on eri artikkeli.}}
[[Tiedosto:Antti Kiviranta, Arbetet 23 feb 1918.JPG|pienoiskuva|upright|Piirros Antti Kivirannasta vuodelta 1918.]]
'''Antti Hjalmar Kiviranta''' ([[30. heinäkuuta]] [[1886]] [[Viljakkala]] – [[26. lokakuuta]] [[1948]] [[Helsinki]]<ref name="hs110271">{{Lehtiviite | Otsikko = Antti Kivirannan kuolinilmoitus | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.10.1948 | Sivut = 2 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1948-10-28/2 | www-teksti = HSArtikkelin Aikakonemaksullinen (vain tilaajille)verkkoversio. | Viitattu = 13.3.2018}}</ref>) oli suomalainen [[puuseppä]], joka vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana toimi [[Suomen kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan loppuvaiheiden aikana Kiviranta oli ainoa Suomeen jäänyt kansanvaltuuskunnan jäsen. Hän onnistui piileskelemään viranomaisia kevääseen 1920 saakka, mutta sai lopulta pitkän vankestuomionvankeustuomion.<ref name="rintatassi">{{Kirjaviite|Tekijä = Rinta-Tassi, Osmo|Nimeke = Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena|Sivu = 492|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Valtion painatuskeskus|Vuosi = 1986|Isbn = 951-860-079-1}}</ref>
 
Kiviranta muutti 1910-luvun alussa [[Tampere]]elta Helsinkiin, jossa hän oli mukana [[Suomen Puutekijäin Liitto|Suomen Puutekijäin Liiton]] sekä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattisen]] puolueen toiminnassa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Träarbetar-förbundets styrelse | Julkaisu = Arbetet | Ajankohta = 22.12.1916 | Sivut = 14 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/782288?page=14 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 13.3.2018}}</ref> Vuonna 1912 Kiviranta toimi lyhyen aikaa [[Helsingin Sosialidemokraattinen Nuorisoseura|Helsingin Sosialidemokraattisen Nuorisoseuran]] puheenjohtajana,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindahl, Emil; – Saarnijärvi, Kusti; – Ventola, Viljami (toim.) | Nimeke = Helsingin Sos.-dem. Nuorisoseura : 20-vuotis-albumi 1899–1919 | Sivu = 27 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sos.-dem. Nuorisoseura | Vuosi = 1919 | www = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144260 | Tiedostomuoto = PDF}}</ref> ja samana vuonna hänet valittiin myös [[Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto|Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton]] hallitukseen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Suomen sos.-dem. nuorisoliiton 4:s edustajakokous | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 29.11.1912 | Sivut = 6 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1180234?page=6 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 13.3.2018}}</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hän työskenteli puuseppänä ''Port Arthuriksi'' eli ''Portuksi'' kutsutussa [[Katajanokka|Katajanokan]] sotasatamassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1289271 | Nimeke = Antti Kiviranta oli vasemmistopoliitikko ja puuseppä, Kansanvaltuuskunnan jäsen ja oikeusasiainvaltuutettu v. 1918 kansalaissodan aikana | Julkaisu = Finna | Julkaisija = Työväen Arkisto | Ajankohta = 12.11.2014 | Viitattu = 17.10.2016}}</ref>
 
== Toiminta sisällissodan aikana ==
Kiviranta valittiin sosialidemokraattisen puolueen uusittuun puoluetoimikuntaan vain muutamaa päivää ennen sisällissodan käynnistymistä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Sos.-dem. puoluetoimikunnan kokoonpano | Julkaisu = Uusi Päivä | Ajankohta = 25.1.1918 | Sivut = 4 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1296106?page=4 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 13.3.2018}}</ref> 28. tammikuuta nimitettyyn kansanvaltuuskuntaan hänet valittiin oikeusasiainvaltuutetuksi yhdessä [[Lauri Letonmäki|Lauri Letonmäen]] kanssa. Kivirannan vastuulle tuli vankeinhoito, kun taas Letonmäki huolehti lainvalmistelusta ja oikeuslaitoksen toiminnasta.<ref name="rintatassi"/> Sodan aikana Kiviranta vapautti [[Sörnäisten vankila]]sta 355 punakaartiin liittymään suostunutta vankia. Hän päästi vapaaksi myös [[Eero Haapalainen|Eero Haapalaisen]] vangitseman [[A. F.Axel Charpentier]]in sekä Helsingin lääninvankilan johtajan [[F. W. Roos]]in. Kivirannan kerrottiin kohdelleen valkoisia vankeja hyvin.<ref name="ua160720">{{Lehtiviite | Otsikko = Valtio- ja maanpetosjutut jatkuvat | Julkaisu = Uusi Aura | Ajankohta = 16.7.1920 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1195968?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.3.2018}}</ref><ref name="vs140820">{{Lehtiviite | Otsikko = Antti Kivirannan juttu Turun hovioikeudessa | Julkaisu = Vapaa Sana | Ajankohta = 14.8.1920 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1339680?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.3.2018}}</ref>
 
9. huhtikuuta Kiviranta pakeni Helsingistä muun kansanvaltuuskunnan mukana [[Viipuri]]in, mutta palasi paria päivää myöhemmin hakemaan perhettään. Kaupunkiin jääneet [[Helsingin punakaarti]]n jäsenet vaativat häneltä kuitenkin kokouksessaan selkoa kansanvaltuuskunnan ja [[Suomen Punainen Kaarti|punaisen kaartin]] pääesikunnan suunnitelmista.<ref name="ua160720"/> Saksalaisten ollessa hyökkäämässä Helsinkiin Kiviranta kävi 12. huhtikuuta [[Leppävaaran taistelu]]n aikana [[Espoo]]ssa pitämässä puheen, jolla hän sai taivuteltua jo antautumassa olleet punakaartilaiset vastarintaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://issuu.com/marsk1/docs/reservinsanomat_2011_6_web/12 | Nimeke = Taistelut Leppävaarassa | Tekijä = Mattila, Jukka I. | Julkaisija = Helsingin Reservin Sanomat | Ajankohta = 19.8.2011 | Viitattu = 17.10.2016}}</ref> Kiviranta osallistui myös itse [[Helsingin valtaus|Helsingin taisteluun]].<ref name=rintatassi/>
Rivi 14:
[[Turun hovioikeus]] tuomitsi Kivirannan 12 vuoden kuritushuonerangaistukseen, jonka [[korkein oikeus]] maaliskuussa 1921 alensi kahdeksaksi vuodeksi.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Antti Kivirannan tuomio | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 10.3.1921 | Sivut = 3 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422461?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.3.2018}}</ref> Hän kärsi tuomiotaan useiden muiden punaisten tavoin [[Tammisaaren vankileiri]]llä, jossa samaan olivat muun muassa [[Sulo Vuolijoki]], [[Eino Pekkala]] sekä [[Edvard Valpas]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Olot Tammisaaren kurjalassa | Julkaisu = Pohjan Kansa | Ajankohta = 28.7.1922 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1450315?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.3.2018}}</ref> Kiviranta päästettiin ehdonalaiseen vapauteen huhtikuussa 1925.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Valtiollisia vankeja vapautettiin | Julkaisu = Hämeen Kansa | Ajankohta = 4.4.1925 | Sivut = 4 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1387604?page=4 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.3.2018}}</ref> Myöhemmin 1920-luvulla hän toimi muun muassa kommunistien kaappaaman [[Helsingin Jyry]]n puheenjohtajana.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Jälleen virhe | Julkaisu = Suomen Sosialidemokraatti | Ajankohta = 28.9.1929 | Sivut = 10 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1314027?page=10 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.3.2018}}</ref>
 
== TeoksetTeoksia ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Vankina valkoisen vallan : muistelmateosMuistelmateos | Vuosi = 1922 | Luku = Palanen piileksijän vaiheista | Sivu = 67–73 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = M. V. Jalava | www = https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153359 | Tiedostomuoto = PDF}}
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Kiviranta”