Ero sivun ”Vesanto” versioiden välillä

319 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
Ei lähdettä hassulle väitteelle että "nimi tulisi sanoista ”Ves anto” (=paljon vettä). Mainoshöpöä veks
(Lisätty tieto helluntaiseurakunnasta)
(Ei lähdettä hassulle väitteelle että "nimi tulisi sanoista ”Ves anto” (=paljon vettä). Mainoshöpöä veks)
 
'''Vesanto''' on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnan]] länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}} }} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
 
Vesannon nimelle on esitetty [[kansanetymologia]], jonka mukaan nimi tulisi sanoista ”Ves anto” (=paljon vettä), mikä johtuisi siitä, että Vesantoa ympäröivät monet järvet.{{lähde}} Nimistötutkimus kuitenkin tulkitsee kirkonkylän nimen johtuvan sen sijainnista Vesantojärven pohjoispäässä.<ref name="Suom.Paikannimikirja-s.500"/> Järven nimi pohjautuu sen itäpuolella sijaitsevan mäen nimeen Vesamäki. Vesamäki on esiintynyt myös kylännimenä (''Vesamäki'' 1695). Nimellä on haluttu kuvata mäen vesakkoisuutta. Muodostettaessa järvennimeä on käytetty alkuosan jatkeena johdinta ''-nto ~ -nko'', ja nimeen on sittemmin liitetty selventämään sana järvi.<ref name="Suom.Paikannimikirja-s.500"/>
 
== Maantiede ==
 
==Historiaa==
Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa ([[Pähkinäsaaren rauha]] 1323). Myöhemmin alue oli osa Sisä-Suomen merkittävimpiin kuulunutta Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia.
 
[[Vesannon kirkko]] on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857.
==Elinkeinoista==
[[Kuva:Vesannon terveysasema - Simolantie 15 - Vesannon kk - Vesanto.jpg|pienoiskuva|290px|[[Vesannon terveysasema]] tarjoaa sosiaali-ja terveyspalveluja.]]
Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. 1980-luvulla monissa suomalaiskodeissa juotiin vesantolaisia Sonkari Oy:n valmisti mehuja. Vesannolla valmistettiin kuuluisia Reino-tossuja myös vientiin, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013<ref>http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/reinojen-tekeminen-loppuu-vesannolla/1342438</ref>
 
Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6&nbsp;% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5&nbsp;% palveluissa ja 10&nbsp;% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75&nbsp;%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=588 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 21.1.2018 }}</ref>
10 495

muokkausta