Ero sivun ”Laastari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 5:
'''Laastari''' on sidontaväline jonka tarkoitus on suojata [[iho]]lla olevaa [[haava]]a ulkopuolelta tulevalta lialta ja kerätä haavasta vuotavaa verta niin, ettei se sotke [[vaate|vaatteita]] tai ympäristöä. Laastari peittää myös iholla olevan [[estetiikka|esteettisesti]] ruman haavan.{{lähde}}
== Historia ==▼
Laastari keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1920. Sen keksijä Earle Dickson työskenteli [[Johnson & Johnson]] -yhtiöllä, joka valmisti muun muassa kirurgiteippiä ja [[sideharso]]a. Dickson teki ensimmäisen laastarin vaimolleen, joka sai usein haavoja sormiinsa ruokaa laittaessaan. Hän käytti haavatyynynä sideharsoa, jota hän kiinnitti kirurgiteippiin. Tarttumisen estämiseksi hän asetti sideharson päälle hamekangasta.<ref name=Yle2020>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11159023 | Nimeke = Laastari täyttää 100 vuotta – Mahtavasta keksinnöstä saamme kiittää rouva Dicksonia, joka oli kömpelö keittiössä | Ajankohta = 2020-01-18 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2020-01-18 }}</ref>▼
[[Tiedosto:Johnson&Johnson Band-Aid tin, pic2.JPG|pienoiskuva|Johnson & Johnson toi ensimmäiset laastarit markkinoille tuotemerkillä Band-Aid.]]▼
Laastari osoittautui hyödylliseksi, koska 1920-luvulla [[hygienia]] oli heikkoa ja [[Tulehdus|haavatulehdukset]] yleisiä eikä tulehdusten hoitamiseen tarvittavia [[Antibiootti|antibiootteja]] ollut vielä keksitty. Johnson & Johnson toi laastarin markkinoille vuonna 1921 tuotemerkillä [[Band-Aid]]. Aluksi tuote ei käynyt kaupaksi, mutta lääkäreiden ja apteekkarien kouluttamisen myötä menekki kasvoi, ja yhtiö aloitti laastareiden massavalmistuksen vuonna 1924. Laastarin keksijä Earle Dickson nousi Johnson & Johnson -yhtiön varapääjohtajaksi.<ref name=Yle2020 />▼
Saksassa [[Beiersdorf]]-yhtiö alkoi vuonna 1922 myydä laastaria tuotemerkillä [[Hansaplast]].<ref name=Yle2020 />▼
==Käyttö==
Laastareita on kolmea tyyppiä: perinteinen liimattava kangas- tai muovilaastaari, nestemäinen laastari ja ihoa muistuttava, hankausta ja hiertymiä estävä ja hoitava laastari (tuotemerkkinä Suomessa nimellä Compeed).{{lähde}}
Rivi 14 ⟶ 23:
Kangaslaastaria myydään myös metrilaastarina, josta voi leikata saksilla kulloinkin tarvittavan levyisen laastarin.{{lähde}}
▲== Historia ==
▲Laastari keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1920. Sen keksijä Earle Dickson työskenteli [[Johnson & Johnson]] -yhtiöllä, joka valmisti muun muassa kirurgiteippiä ja [[sideharso]]a. Dickson teki ensimmäisen laastarin vaimolleen, joka sai usein haavoja sormiinsa ruokaa laittaessaan. Hän käytti haavatyynynä sideharsoa, jota hän kiinnitti kirurgiteippiin. Tarttumisen estämiseksi hän asetti sideharson päälle hamekangasta.<ref name=Yle2020>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11159023 | Nimeke = Laastari täyttää 100 vuotta – Mahtavasta keksinnöstä saamme kiittää rouva Dicksonia, joka oli kömpelö keittiössä | Ajankohta = 2020-01-18 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2020-01-18 }}</ref>
▲[[Tiedosto:Johnson&Johnson Band-Aid tin, pic2.JPG|pienoiskuva|Johnson & Johnson toi ensimmäiset laastarit markkinoille tuotemerkillä Band-Aid.]]
▲Laastari osoittautui hyödylliseksi, koska 1920-luvulla [[hygienia]] oli heikkoa ja [[Tulehdus|haavatulehdukset]] yleisiä eikä tulehdusten hoitamiseen tarvittavia [[Antibiootti|antibiootteja]] ollut vielä keksitty. Johnson & Johnson toi laastarin markkinoille vuonna 1921 tuotemerkillä [[Band-Aid]]. Aluksi tuote ei käynyt kaupaksi, mutta lääkäreiden ja apteekkarien kouluttamisen myötä menekki kasvoi, ja yhtiö aloitti laastareiden massavalmistuksen vuonna 1924. Laastarin keksijä Earle Dickson nousi Johnson & Johnson -yhtiön varapääjohtajaksi.<ref name=Yle2020 />
▲Saksassa [[Beiersdorf]]-yhtiö alkoi vuonna 1922 myydä laastaria tuotemerkillä [[Hansaplast]].<ref name=Yle2020 />
== Lääkelaastari ==
Rivi 35 ⟶ 36:
* [[Nitroglyseriini]]ä sisältävät laastarit [[angina pectoris|angina pectoriksen]] hoitoon.{{lähde}}
* [[Skopolamiini]]laastarit [[matkapahoinvointi|matkapahoinvoinnin]] estoon.{{lähde}}
==Digitaalinen laastari==
[[VTT]]:n tutkijat ovat kehittäneet digitaalisen laastarin, joka kerää tietoa potilaan elintoiminnoista ja lähettää tiedot langattomasti eteenpäin. Laastaria voidaan hyödyntää sairaaloiden lisäksi myös urheilussa ja hyvinvoinnin seuraamisessa.<ref name=kuluttaja07072021>{{Verkkoviite|osoite=https://kuluttaja.fi/artikkelit/digilaastari-mittaa-elimistoa/|nimeke=Digilaastari mittaa elimistöä|tekijä=Teksti: Mari Heikkilä Kuvat: Antti J. Leinonen|julkaisu=Kuluttaja.fi|ajankohta=2021-07-07|viitattu=2021-09-20}}</ref> Toimivuudeltaan digilaastari muistuttaa tavallista laastaria: se tarrautuu ihoon samalla tavalla. Joustavaan, läpinäkyvään kalvoon on kiinnitetty antureita, jotka mittaavat esimerkiksi hengitystaajuutta, happikyllästeisyyttä, sykettä, lämpötilaa ja [[Sydänsähkökäyrä|sydänfilmiä]]. Älylaastari sopii myös [[uniapnea]]n diagnostiikkaan. VTT arvioi keväällä 2021, että ensimmäiset älylaastarit tulisivat markkinoille 3-5 vuoden kuluessa.<ref name=ll16042021>{{Verkkoviite|osoite=https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/alylaastari-varoittaa-jos-potilaan-tila-heikkenee/?public=2e9902b4b84b47b95da64c814888a305|nimeke=Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee|julkaisu=Lääkärilehti.fi|viitattu=2021-09-20}}</ref>
==Katso myös==
| |||