Ero sivun ”1930-luvun lama” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
en-pediasta hyödyllinen fakta, joka auttaa selittämään kuinka suuri lama olikaan
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lähde?, kh
Rivi 1:
{{Korjattava/muoto|Sirpaleinen rakenne}}
{{neutraalius|käsitelläänkö eri näkökulmia neuraalisti?}}
[[Tiedosto:Lange-MigrantMother02.jpg|thumb|Varhaisen valo­kuva­dokumentaristinvalokuvadokumentaristin [[Dorothea Lange]]n kuva ''[[Siirtolaisäiti]]'' vuodelta 1936 Florence Owens Thompsonista, 32-vuotiaasta cherokee­intiaani­heimooncherokeeintiaaniheimoon kuuluvasta sadon­korjaajastasadonkorjaajasta kahden lapsensa kanssa [[Nipomo]]ssa [[Kalifornia]]ssa. Kuva esittää työn perässä kulkevia laman uhreja.]]
''' 1930-luvun lama ''' tai vaihtoehtoisesti '''Suurisuuri lama''' ({{k-en|Great Depression}}) oli [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] vuonna 1929 alkanut [[lama (talous)|taloudellinen taantumataloustaantuma]]. Lama johtiaiheutti tuotannon ja [[bruttokansantuote|bruttokansantulon]] romahdukseenromahduksen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 ja bruttokansantuote 33 prosenttia. [[Työttömyys]] nousi pahimmillaan yli 20 prosentin. Talous elpyi entiselle tasolleentasolle vasta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen.
 
Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään ”mustaa torstaita” 24. lokakuuta 1929, jolloin [[Vuoden 1929 pörssiromahdus|New Yorkin pörssi romahti]]. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy.
 
Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin, ja koko maailman arvioidun kansantuotteen romahtaenarvioidaan romahtaneen jopa 15% prosenttia. [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja aiemmin. [[Saksa]]ssa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] ja [[Ranska]]ssa lama alkoi vasta [[1930-luku|1930-luvun]] puolella.
 
== LamanErimielisyydet laman synnyn, syvyyden ja pituuden syistä kiistellään ==
[[Tiedosto:Poor mother and children, Oklahoma, 1936 by Dorothea Lange.jpg|thumb|Suuri lama lisäsi köyhyyttä koko maailmassa. Kuvassa yhdys­valtalainenyhdysvaltalainen perhe Oklahoman Elm Grovessa vuonna 1936. (Kuva: Dorothea Lange.)]]
=== Eri koulukuntien kantoja ===
{{Lähteetön}}
* [[Uusklassinen taloustiede|Uusklassisen taloustieteen]] mukaan lama johtui paljolti [[protektionismi]]n, [[vero]]tuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta.
* [[Keynesiläinen taloustiede|Keynesiläisyyden]] mukaan lama johtui siitä, että ihmiset säästivät liikaa eivätkä investoineet tarpeeksi eikä valtio sosialisoinut investointeja eikä lisännyt kysyntää ajoissa.
Rivi 17 ⟶ 18:
 
===Keskuspankin vaikutus===
Kansantaloustieteen professori [[Vesa Kanniainen|Vesa Kanniaisen]] mukaan keskuspankin virheet olivat syynä siihen, että 1920-luvulla rahan tarjonta kasvoi 70 prosenttia, mikä aiheutti ”pörssi- ja asuntomarkkinakuplan ja lähihistorian pahimman lamakauden”. Sama [[finanssikriisi|toistui 2000-luvulla]].<ref name=analyysi>{{Verkkoviite |osoite= http://www.libera.fi/analyysi/patomaki-ideologisella-ristiretkella/ |nimeke=Patomäki ideologisella ristiretkellä |tekijä=Kanniainen, Vesa |julkaisu=Ajatuspaja Libera |ajankohta=15.11.2012 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Ekonomisti [[Lawrence W. Reed]]in mukaan keskuspankki lisäsi rahan tarjontaa yli 60 prosenttia vuoden 1921 puolivälistä vuoden 1929 puoliväliin. Tämä laski korkoja ja nosti osakekurssin pilviin synnyttäen ”iloisen kaksikymmentäluvun”. Vuonna 1929 keskuspankki nosti korkoja ja antoi rahan tarjonnan vähetä lopulta 30 prosenttia kolmessa vuodessa, mikä Reedin mukaan aiheutti deflaation ja laskukauden.<ref name=ciel>{{Verkkoviite |osoite=http://ciel.fi/blogi/suuren-laman-suuret-myytit/ |nimeke=Suuren laman suuret myytit |tekijä=Lawrence W. Reed |julkaisu=ciel.fi |arkisto=https://archive.li/20100902004334/http://ciel.fi/blogi/suuren-laman-suuret-myytit/ |arkistoitu=2.9.2010 |ietf-kielikoodi=fi |viitattu=17.10.2013 }}</ref>
 
Professori Scott Sumnerin mukaan 1920-luku oli ainoa 1900-luvun deflaatiovuosikymmen Yhdysvalloissa ja vuosien 1927–1929 buumi oli ainoa ekspansio deflaation vallitessa. Nimellinen [[bruttokansantuote]] (NBKT) nousi viisi prosenttia, mutta NBKT henkilöä kohden putosi 1920-luvulla kymmenen prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.themoneyillusion.com/?p=12111 | Nimeke = The myth at the heart of internet Austrianism | Julkaisu = The Money Illusion | Tekijä = Sumner, Scott | Ajankohta = 29.11.2011 | Viitattu = 4.5.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Tilapäinen toipuminen ===
Toipuminen lamasta alkoi kesällä 1932, ja kesäkuuhun 1933 mennessä teollisuustuotanto nousi 50 prosenttia huomattavan deflaation aikana. Kun kesäkuussa 1933 irrottauduttiin [[kultakanta|kultakannasta]], alkoi [[inflaatio]]. Sen sijaan työnteko oli vuonna 1934 tuntimääräisesti pienempi kuin vuonna 1932. Kuitenkin vuonna 1939 BKT oli 27 prosenttia trendin alla, mikä professoreiden Harold L. Cole ja Lee E. Ohanian mukaan johtui työmarkkinapolitiikasta, jota ilman työllisyys olisi ollut 20 prosenttia parempi. Presidentti Roosevelt myönsi vuonna 1938 osan hallituksen politiikasta haittaavan toipumista ja palautti työnantajien oikeuden irtisanoa [[istumalakko]]ilijoita.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.wsj.com/articles/SB10001424053111904787404576532141884735626 |nimeke=Stimulus and the Depression: The Untold Story |tekijä=Harold L. Cole and Lee E. Ohanian |julkaisu=WSJWall Street Journal |ajankohta=26.099.2011}}</ref>
 
=== Vertailu muihin lamoihin ===
Reedin mukaan vuotta 1929 edeltäneet Yhdysvaltain lamat kestivät enintään 4 vuotta, useimmat enintään 2 vuotta. Suuri lama kesti 12 vuotta. Reed syyttää tästä keskuspankin rahapolitiikan lisäksi Hooverin pystyttämiä tulleja ([[Smoot-Hawley]]), miljardien yritys- ja maataloustukiaisia sekä Rooseveltin [[New Deal]]ia, vaikka omassa vuoden 1932 vaalikampanjassaan Roosevelt vielä arvosteli Hooverin runsaita julkisia menoja, korkeita veroja, velkaantumista ja kaupan rajoittamista.<ref name=ciel/>
 
Keynesiläiset ovat arvioineet Newnew Dealiadealia suopeammin.{{Lähde}}
 
== 1930-luvun lama Suomessa ==
{{Pääartikkeli|[[Pula-aika]]}}
Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi.<ref name="uta">{{Verkkoviite |osoite=http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2008/2008022.html |nimeke=Lama, pula ja työttömyys , Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II |tekijä=Peltola, Jarmo |julkaisu=www.uta.fi}}</ref> Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti [[Keynesiläinen taloustiede|keynesiläisyyden]] mukaan markan irrottaminen [[kultakanta|kultakannasta]] vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin ”puntaklubiin”, mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta.{{Lähde}}
 
Aiheesta väitelleen [[Jarmo Peltola]]n mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkanalennuksia. Lama oli Peltolasta vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama kesti monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa jopa [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] ja toisen maailmansodan rinnalle.<ref name="uta"/>
Rivi 41 ⟶ 42:
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [http://www.mises.org/rothbard/agd.pdf America's Great Depression – an "Austrian" interpretation by Murray Rothbard] (PDF) {{en}}
* [http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html Yhdysvaltain laman aikajana] {{en}}
Rivi 55 ⟶ 56:
* [http://www.bls.gov/opub/cwc/cm20030124ar03p1.htm Työttömyys Yhdysvalloissa laman aikana] {{en}}
* [http://titan.bsz-bw.de/bibscout/N/NQ/NQ1010-NQ1068/NQ.1065 Kirjallisuutta] {{de}}
* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=806&a=8434 YLE Elävä arkisto: 1930-luvun pula ja konikapina] Yle Elävä arkisto
 
[[Luokka:Talouskriisit]]