Ero sivun ”Niilo Kustaa Malmberg” versioiden välillä

| henkilön_nimi = Nils Gustaf Malmberg<br>Niilo Kustaa Malmberg

| kuvakoko = 250px150px

| ammatti = [[pappi]], Herännäisyyden johtohahmo

| puoliso = 1832–1851 Sofia Amanda Karolina Bergroth<br /> 1853–1858 Helena Jaakontytär Huhtala

| vanhemmat = Herman Malmberg<br >Liisa Greta Aejmelaeus

'''Nils Gustav (Niilo Kustaa) Malmberg''' (alun perin ''Nils Gustav'', [[16. helmikuuta]] [[1807]] [[Ylistaro]] – [[21. syyskuuta]] [[1858]] [[Lapua]]) oli suomalainen pappi. Hän oli, 1800-luvun alkupuolen [[herännäisyys|herännäisen]] [[herätysliike|herätysliikkeenherännäisyyden]] johtohahmoja. Häntä pidetään yhtenä Suomen historian eräänä merkittävimmistä [[evankeliumi]]n saarnaajista.

Niilo Kustaa Malmbergin vanhemmat olivat ''Herman Malmberg'' ja ''Liisa Greta (o.s. Aejmelaeus''). Herman Malmberg oli pappi, Isonkyrön pitäjänapulainen. Hän kuoli 1809. Hänen äitinsä meni uudelleen naimisiin Ylistaron seurakunnassa [[armovuoden saarnaaja]]na toimineen Johan Simeliuksen kanssa pari vuotta myöhemmin. Niilo Kustaa Malmberg oli naimisissa kahdesti: 1832–1851 ''Sofia Amanda Karolina Bergroth''inBergrothin kanssa ja 1853–1858 ''Helena Jaakontytär Huhtala''nHuhtalan kanssa. Edellisestä avioliitosta syntyivät lapset Eliel, Ida Sofia, Gustaf, Frans, Lydia ja Julia.<ref>Taipale, Pentti (toim.): ''Niilo Kustaa Malmbergin kirjeet, toim. Pentti Taipale.'' Herättäjä-yhdistys, 1986.</ref> 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun herännäisyyden johtaja, [[Wilhelmi Malmivaara]], on hänen poikansa jälkimmäisestä avioliitosta.

Niilo Kustaa Malmberg kävi koulua [[Raahe]]ssa, [[Oulu]]ssa, [[Laihia]]lla ja [[Vaasa]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1827. Hän opiskeli ensin [[Turku|Turussa]] ja Turun palon jälkeen Helsingissä. Papiksi hänet vihittiin kesäkuussa [[1830]] Turussa. Teologian opintojensa lomassa hän toimi [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa kirkkoherran saarna-apulaisena ja siellä hän tutustui pastori [[Martin Boos]]in johtamaan katoliseen herätysliikkeeseen. Hänen voimakas julistuksensa herätti Venäjän luterilaisen kirkon piispan [[Zacharias Cygnaeus|Zacharias Cygnaeuksen]] huomion. Ensin Malmbergin toimintaa rajoitettiin ja myöhemmin hänet määrättiin poistumaan Pietarista. Herätysliike vaikutti Niilo Kustaa Malmbergin henkilökohtaisen hengellisen elämän syntymiseen.

Valmistumisen jälkeen hän sai papinviran [[Kalajoki|Kalajoelta]], jossa hän tutustui pappi [[Jonas Lagus|Jonas Lagukseen]], josta oli tuleva Malmbergin ohella herännäisyyden toinen kirkollinen johtohahmo. Merkittävä oli myös [[Nivala]]an siirron jälkeen helluntaina [[1834]] tapahtunut kohtaaminen Savon herätysliikkeen kärkimiehen [[Paavo Ruotsalainen|Paavo Ruotsalaisen]] kanssa, jonka kanssa Malmberg ystävystyi. Ruotsalainen vaikutti Malmbergiin ja tämän uskonnäkemykseen syvästi. [[Joose Vilkuna]]n suunnittelema Malmbergin muistomerkki paljastettiin 1966 Nivalan Pirttirannassa.<ref name="sumu">{{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suomen muistomerkit, Osa IV,: Pohjanmaa | Vuosi = 1996 | Sivu = 50 | Julkaisija = Väriteos Henna Oy | Painopaikka = Nousiainen | Tunniste=ISBN 951-97134-3-3}}</ref>

Malmberg toimi pappina Nivalassa toukokuuhun [[1838]] saakka, jonka jälkeen hänet määrättiin Lapuan kappalaisen apulaiseksi. Hänen työnsä tuloksena syntyi Lapualla ja naapuripaikkakunnilla herätys, joka vaikutti voimakkaasti koko seutukunnan elämään. Malmberg tuomittiin muiden herännäisliikkeen johtajien kanssa Kalajoen käräjillä 1838–1839 hartausseurojen pitämisestä. Rangaistuksena oli alkuvuodesta [[1842]] toteutunut [[viraltapano]] puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen Malmberg siirtyi lyhyen [[Uusikaarlepyy]]n pestin jälkeen Lapuan pitäjänapulaiseksi. Hän osti Lapualta [[1848]] Marielundin tilan. Siitä muodostui joksikin aikaa herännäisyyden keskuspaikka, jossa pidettiin muun muassa isoja hääseuroja. Hänen kuollessaan 1858 herännäisyyden johtoon tulivat maallikot kirkollisten johtajien sijaan.

Herännäisyyteen liittyneet papit alkoivat erkaantua herätysliikkeestä 1850-luvun alkupuolella. Hajaannukseen johtaneiden riitojen aikana Malmbergia syytettiin liiallisesta alkoholin käytöstäalkoholinkäytöstä ja aviorikoksesta, jonka toisena osapuolena olisi ollut hänen toinen puolisonsa. Väitteiden takana oli ilmeisesti toinen herännäissaarnaaja [[Carl Gustaf von Essen]], jonka kanssa Malmberg oli ajautunut riitoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.h-y.fi/media/herannaisyys/heikki-ylikangas_niilo-kustaa-malmberg-johtajan-asema-heratysliikkeessa.pdf | Nimeke =Niilo Kustaa Malmberg — johtajan asema herätysliikkeessä | Tekijä =Ylikangas, Heikki | Julkaisu =Professori Heikki Ylikankaan juhlaesitelmä Niilo Kustaa Malmbergin 200-vuotisjuhlissa | Julkaisupaikka =Lapua | Ajankohta =2007-02-18 | Julkaisija =Herättäjä-Yhdistys | Viitattu =2018-09-29}}{{404}}</ref> Pappien erkaantumisen jälkeen Malmberg säilytti arvovaltansa vaikutusalueensa heränneen talonpoikaisväestön keskuudessa.

* Malmivaara, Matti: [http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/malmberg_niilo/ Niilo Kustaa Malmbergin henkilökuva.], Matti Malmivaara, KirjastoVirma, 2003. (teksti julkaistuJulkaistu aiemmin teoksessa ''Keskipohjalaisia elämäkertoja: Kokkola'', 1995.) (viitattuViitattu 23.10.2008).