Ero sivun ”Uuno Turhapuro” versioiden välillä

182 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
→‎Elokuvat: osioiden järjestys, pois toistoa
(→‎Hahmo: kirjasta elämäntarinaa vähän, Aition kirjasta voisi laajentaa)
(→‎Elokuvat: osioiden järjestys, pois toistoa)
 
==Elokuvat==
===Elokuvien perusidea ja keskeiset henkilöthistoria===
Uuno Turhapuro -elokuvia tehtiin vuosina 1973–2004 kaikkiaan 20 kappaletta. Alun perin elokuvia oli tarkoitus tehdä vain yksi, mutta suuren suosion ansiosta elokuvia tehtiin lisää. Uuno Turhapuro on Vesa-Matti Loirin ja Spede Pasasen kehittämä hahmo. Elokuviin päätyi myös aineistoa oikeasta elämästä, esimerkiksi Loirin kuvauksissa harrastamia kepposia.<ref name="m175" />
[[kuva:Sörsselssön Uuno Turhapuro Härski-Hartikainen.jpg|thumb|Sörsselssön (Simo Salminen), Uuno Turhapuro (Vesku Loiri) ja Härski-Hartikainen (Spede Pasanen)]]
Elokuvien tavallinen juoni perustuu Turhapuron ja hänen appensa väliseen jännitteeseen; [[vävy]]ään inhoava vuoristoneuvos Tuura törmää urallaan toistuviin vastoinkäymisiin, kun Turhapuro tupsahtelee esiin sopimattomilla hetkillä. Uuno myös toistuvasti voittaa appensa kaikissa mahdollisissa tilanteissa: Kun [[puolustusministeri]]ksi nimitetty Tuura määrää Turhapuron [[Suomen puolustusvoimat|armeijaan]] (''[[Uuno Turhapuro armeijan leivissä]]''), tästä tulee varusmiespalveluksen aikana [[majuri]]. Kun Tuura osallistuu [[Suomen presidentinvaali|presidenttikilpaan]] (''[[Uuno Turhapuro herra Helsingin herra]]''), Uunosta tulee puolivahingossa [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]].
 
Suurimman osan elokuvista on ohjannut Ere Kokkonen ja käsikirjoittanut Spede Pasanen. Vuonna 1984 ilmestyneestä ''Uuno Turhapuro armeijan leivissä'' -elokuvasta lähtien Kokkonen on käsikirjoittanutkäsikirjoitti itse kaikki ohjaamansa Turhapurot. Kun MTV osti Spede Pasasen yritykset ja elokuvat 1980-luvun puolivälissä, Pasanen laittoi itse ehdoksi, että Kokkosen on tultava tuotantopäälliköksi ja ohjaajaksi, jolloin Kokkonen suostui vain jos pääsisi tulevien Uunojen käsikirjoittajaksi, sillä hänen mielestään Uunosta oli ajan myötä tullut liian ilkeä (mitä hänUuno ei missään tapauksessa saisi olla) ja hän halusi pehmentää tämän luonnetta.<ref>Marjamäki 2007, s. 216.</ref> Vuosina 1987–1990 sekä 1993 Pasanen asettui itse käsikirjoittajaksi riitaannuttuaan Ere Kokkosen kanssa, toimien [[Hannu Seikkula]]n ja [[Pertti Melasniemi|Pertti Melasniemen]] ohessa myös ohjaajana. Elokuvien juoni ja monet yksittäiset vitsitkin ovat kuitenkin Pasasen, Kokkosen, Loirin ja joskus myös Simo Salmisenkin yhdessä kehittelemiä kunkin tuoden mukaan omia ideoitaan. Niistä sitten lopullisen käsikirjoituksen kokosi milloin Pasanen, milloin Kokkonen.
Turhapuron vakituiset apurit ovat hänen autonkorjaajakaverinsa [[Härski Hartikainen]] ([[Spede Pasanen]]) ja [[insinööri]] [[Sörsselssön]] (alussa Lettunen ja välillä Lörsson, [[Simo Salminen]]). Yksi merkittävimpiä sivuhahmoja elokuvissa on Tuuran sihteeri Unelma Säleikkö, joka täyttää kaikki muut Uunon naisille asettamat standardit, paitsi varallisuuden. Tästä johtuen elokuvien ajan Uuno pysyy Elisabetin kanssa, vaakakupissa ollen Elisabetin kautta suunnaton perintö, ja Unelmalta iätön kauneus, kultivoitu käytös, älykkyys ja rinnat. Uuno kuitenkin pitää Unelmaa henkisesti hyvin lähellä itseään, palvoen ja vannoen tälle rakkautta ja sitä, että mikäli perintöä ei olisi, Unelma olisi hänen ja päinvastoin. Uuno-elokuvien keskeisiin henkilöihin kuuluu myös Uunon [[anoppi]] ([[Marita Nordberg]], [[Anja Pohjola]], [[Ritva Valkama]]). Yksi Uuno Turhapuro-elokuvien sivuhahmo on neljässä elokuvassa esiintynyt Uunon isä, Hugo Turhapuro (Olavi Ahonen). Muita merkittäviä näyttelijöitä Uuno-elokuvissa olivat muun muassa [[Elli Castrén]] (Unelma Säleikkö), [[Helge Herala]], [[Hannele Lauri]], [[Juhani Kumpulainen]] ja [[Marja Korhonen]]. Marjatta Raita on ainoa, joka on esiintynyt jokaisessa elokuvassa, mikäli mukaan lasketaan epäviralliseksi elokuvaksi luokiteltu ''[[Uuno Turhapuron veli]]''.<ref>Marjamäki 2007, s. 181.</ref>
 
===Elokuvien taustaa===
Uuno Turhapuro -elokuvia tehtiin vuosina 1973–2004 kaikkiaan 20 kappaletta. Alun perin elokuvia oli tarkoitus tehdä vain yksi, mutta suuren suosion ansiosta elokuvia tehtiin lisää. Uuno Turhapuro on Vesa-Matti Loirin ja Spede Pasasen kehittämä hahmo. Elokuviin päätyi myös aineistoa oikeasta elämästä, esimerkiksi Loirin kuvauksissa harrastamia kepposia.<ref name="m175" />
 
Suurimman osan elokuvista on ohjannut Ere Kokkonen ja käsikirjoittanut Spede Pasanen. Vuonna 1984 ilmestyneestä ''Uuno Turhapuro armeijan leivissä'' -elokuvasta lähtien Kokkonen on käsikirjoittanut itse kaikki ohjaamansa Turhapurot. Kun MTV osti Spede Pasasen yritykset ja elokuvat 1980-luvun puolivälissä, Pasanen laittoi itse ehdoksi, että Kokkosen on tultava tuotantopäälliköksi ja ohjaajaksi, jolloin Kokkonen suostui vain jos pääsisi tulevien Uunojen käsikirjoittajaksi, sillä hänen mielestään Uunosta oli ajan myötä tullut liian ilkeä (mitä hän ei missään tapauksessa saisi olla) ja hän halusi pehmentää tämän luonnetta.<ref>Marjamäki 2007, s. 216.</ref> Vuosina 1987–1990 sekä 1993 Pasanen asettui itse käsikirjoittajaksi riitaannuttuaan Ere Kokkosen kanssa, toimien [[Hannu Seikkula]]n ja [[Pertti Melasniemi|Pertti Melasniemen]] ohessa myös ohjaajana. Elokuvien juoni ja monet yksittäiset vitsitkin ovat kuitenkin Pasasen, Kokkosen, Loirin ja joskus myös Simo Salmisenkin yhdessä kehittelemiä kunkin tuoden mukaan omia ideoitaan. Niistä sitten lopullisen käsikirjoituksen kokosi milloin Pasanen, milloin Kokkonen.
 
Spede Pasasen vetäytyessä elokuvien teosta vuonna 1998 hän myi Ere Kokkoselle tuotanto-oikeudet Turhapuro-elokuviin 1990-luvulla. Kaksi viimeisintä Uunoa ovat Ere Kokkosen ohjaamia ja tuottamia. Toisen, ''[[Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies]]'' (v. [[1998]]), hän teki yhteistyössä [[Spede-Tuotanto|Spede-tuotannon]] kanssa.
 
Vuonna 2003 Kokkonen ja Loiri alkoivat suunnitella viimeisen Turhapuro-elokuvan tekemistä Spede Pasasen muistoksi. ''Uuno Turhapuro – This is my Life'' (v. 2004) perustuu Speden ja Ere Kokkosen kehittelemään ideaan, jossa Uuno soluttautuu rikkaille tarkoitettuun [[vanhainkoti]]in ja pääsee television [[tosi-tv]]-ohjelmaan muistelemaan elämänvaiheitaan. Viimeinen Turhapuro-elokuva tehtiin vanhan työryhmän voimin. Tässä elokuvassa Tapio Hämäläinen palasi näyttelemään vuorineuvos Tuuraa.
 
===Elokuvien perusidea ja keskeiset henkilöt===
[[kuva:Sörsselssön Uuno Turhapuro Härski-Hartikainen.jpg|thumb|Sörsselssön (Simo Salminen), Uuno Turhapuro (Vesku Loiri) ja Härski-Hartikainen (Spede Pasanen)]]
ElokuvienUuno-elokuvien tavallinen juoni perustuu Turhapuron ja hänen appensa väliseen jännitteeseen; [[vävy]]ään inhoava vuoristoneuvos Tuura törmää urallaan toistuviin vastoinkäymisiin, kun Turhapuro tupsahtelee esiin sopimattomilla hetkillä. Uuno myös toistuvasti voittaa appensa kaikissa mahdollisissa tilanteissa: Kun [[puolustusministeri]]ksi nimitetty Tuura määrää Turhapuron [[Suomen puolustusvoimat|armeijaan]] (''[[Uuno Turhapuro armeijan leivissä]]''), tästä tulee varusmiespalveluksen aikana [[majuri]]. Kun Tuura osallistuu [[Suomen presidentinvaali|presidenttikilpaan]] (''[[Uuno Turhapuro herra Helsingin herra]]''), Uunosta tulee puolivahingossa [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]].
 
Turhapuron vakituiset apurit ovat hänen autonkorjaajakaverinsa [[Härski Hartikainen]] ([[Spede Pasanen]]) ja [[insinööri]] [[Sörsselssön]] (alussa Lettunen ja välillä Lörsson, [[Simo Salminen]]). Yksi merkittävimpiä sivuhahmoja elokuvissa on Tuuran sihteeri Unelma Säleikkö, joka täyttää kaikki muut Uunon naisille asettamat standardit, paitsi varallisuuden. Tästä johtuen elokuvien ajan Uuno pysyy Elisabetin kanssa, vaakakupissa ollen Elisabetin kautta suunnaton perintö, ja Unelmalta iätön kauneus, kultivoitu käytös, älykkyys ja rinnat. Uuno kuitenkin pitää Unelmaa henkisesti hyvin lähellä itseään, palvoen ja vannoen tälle rakkautta ja sitä, että mikäli perintöä ei olisi, Unelma olisi hänen ja päinvastoin. Uuno-elokuvien keskeisiin henkilöihin kuuluu myös Uunon [[anoppi]] ([[Marita Nordberg]], [[Anja Pohjola]], [[Ritva Valkama]]). Yksi Uuno Turhapuro-elokuvien sivuhahmo on neljässä elokuvassa esiintynyt Uunon isä, Hugo Turhapuro (Olavi Ahonen). Muita merkittäviä näyttelijöitä Uuno-elokuvissa olivat muun muassa [[Elli Castrén]] (Unelma Säleikkö), [[Helge Herala]], [[Hannele Lauri]], [[Juhani Kumpulainen]] ja [[Marja Korhonen]]. Marjatta Raita on ainoa, joka on esiintynyt jokaisessa elokuvassa, mikäli mukaan lasketaan epäviralliseksi elokuvaksi luokiteltu ''[[Uuno Turhapuron veli]]''.<ref>Marjamäki 2007, s. 181.</ref>
 
===Elokuvien vastaanotto===
77 986

muokkausta