Ero sivun ”Turkki” versioiden välillä

95 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
oppivelvollisuus 12 vuotta, ehkä ikäkin sanotaan jossain, lähde ei paras mahdollinen
p (Määritti vakautusasetukset sivulle ”Turkki”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 20008389 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 22. syyskuuta 2021 kello 10.16 (UTC)))
(oppivelvollisuus 12 vuotta, ehkä ikäkin sanotaan jossain, lähde ei paras mahdollinen)
Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten [[Bysantin valtakunta|Bysantti]] ja [[Osmanien valtakunta]]. Maan kulttuuri on sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.<ref name= "Atatürk" /><ref name= "Ottoman_Turkey" />
 
Turkki on virallisesti demokraattinen, [[sekularismi|sekulaarinen]] ja perustuslaillinen tasavalta. Sen poliittinen järjestelmä perustettiin vuonna 1923 [[Mustafa Kemal Atatürk]]in johdossa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkiselvittelyjen aikana, kun osmanien valtakunta oli kaatunut. Tämän jälkeen Turkki integroitui enenevässä määrin länteen, mutta on pitänyt samanaikaisesti yllä suhteitaan itäiseen maailmaan. Turkin johtajana ensin pääministerinä vuodesta 2003 ja nyt presidenttinä vuodesta 2014 toimineen [[Recep Tayyip Erdoğan|Recep Tayyip Erdoğanin]] kaudella Turkin hallinto on kuitenkin muuttunut autoritäärisemmäksi, sananvapauden tila on heikentynyt, sekulaarisia perinteitä on purettu islamistisempaan suuntaan, opposition toimintaa on tukahdutettu ja vaaleja on syytetty vilpillisiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005732810.html |nimeke =HS-analyysi {{!}} Turkki oli matkalla länteen – sitten saapui Erdoğan|julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2018-06-25 |viitattu=2020-09-29|ietf-kielikoodi=fi }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002816738.html |nimeke =Turkin demokratian tila huolettaa|julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2015-04-16 |viitattu=2020-09-29|ietf-kielikoodi=fi }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006097091.html |nimeke =Erdoğan sai peruttua opposition vaalivoiton Istanbulissa – Turkin demokratiapuheista voi luopua viimeistään nyt, sanoo suomalaistutkija|julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2019-05-07 |viitattu=2020-09-29|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
Maa on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]],<ref name="Turkey_UN">{{Verkkoviite|Osoite = http://www.un.org/Overview/growth.htm |Nimeke =Growth in United Nations membership (1945-2005)| Julkaisija=United Nations|Luettu=7.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Islamilainen konferenssi|Islamilaisen konferenssin]],<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.mfa.gov.tr/the-islamic-conference--_oic_.en.mfa |Nimeke =The Republic of Turkey and The Organization of The Islamic Conference |Julkaisija=Republic of Turkey Ministry of Foreign Affairs|Viitattu=14.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[OECD]]:n<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.oecd.org/document/48/0,2340,en_2649_201185_1876912_1_1_1_1,00.html |Nimeke =OECD membership| Julkaisija=OECD|Luettu=6.1.2007 |Selite = {{404}} | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö]]n<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.osce.org/about/13131.html#T |Nimeke =OSCE Participating states| Julkaisija=OSCE|Luettu=6.1.2007 |Selite = {{404}} | Kieli = {{en}} }}</ref> perustajajäsen, [[Euroopan neuvosto]]n jäsen vuodesta 1949<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.coe.int/web/portal/turkey |Nimeke =Turkey and the Council of Europe |Julkaisija=Council of Europe|Viitattu=14.6.2014}}</ref> ja [[Nato]]n jäsen vuodesta 1952.<ref name="TR_NATO">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.nato.int/multi/photos/1952/m520218a.htm |Nimeke =Greece and Turkey accede to the North Atlantic Treaty Organisation|Tekijä=NATO|Julkaisija=NATO|Luettu=6. tammikuuta 2007}}</ref> Turkki on käynyt jäsenyysneuvotteluja [[Euroopan unioni]]n kanssa vuodesta 2005 lähtien, liitännäisjäsen maa on ollut vuodesta 1963.<ref name="TR_EUChrono">{{Verkkoviite |Osoite= http://www.abgs.gov.tr/index.php?p=112&l=2 |Nimeke =Chronology of Turkey-EU relations| Julkaisija=Turkish Secretariat of European Union Affairs |Luettu=10.1.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turkki on jäsen myös [[G20]]:ssä, joka tuo yhteen maailman 20 suurinta taloutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.g20.utoronto.ca/members.html | Nimeke = G20 Members | Julkaisija = G20 Information Centre, University of Toronto | Viitattu = 14.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Nimi ==
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Walls of Troy (1).jpg|thumb|Legendaarisen [[Troija]]n kaupunginmuureja. 1870-luvulla Heinrich Schliemannin arkeologiset kaivaukset vahvistivat Troijan olemassaolon.]]
{{Pääartikkeli|[[Turkin historia]]}}
 
Yksipuoluejärjestelmän aikakauden päätyttyä vuonna 1945 maahan syntyi monipuoluejärjestelmä, joka kuitenkin kärsi seuraavien vuosikymmenten aikana jännitteistä. Oikeisto- ja vasemmistoryhmien välisistä kahnauksista johtunut poliittinen epävakaus 1960–1980-luvuilla synnytti useita vallankaappauksia vuosina [[Turkin vallankaappaus 1960|1960]], [[Turkin vallankaappaus 1971|1971]], [[Turkin vallankaappaus 1980|1980]] ja lisäksi "postmodernin vallankaappauksen" [[Turkin vallankaappaus 1997|vuonna 1997]].<ref name="TRPoliticsandMilitary" /> Turkin talouden 1980-luvulla alkanut vapautuminen muutti maan näkymiä; seuraavia vuosikymmeniä leimasivat peräkkäiset voimakkaan talouskasvun kaudet ja kriisit.<ref name="80sLiberalization" />
 
Turkin politiikan näkyvimpiä vaikuttajia olivat sosiaalidemokraatti [[Bülent Ecevit|Bulent Ecevit]], joka toimi viisi kertaa Turkin pääministerinä neljän vuosikymmenen aikana vuosien 1974-2002 välillä<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6119590.stm |nimeke =Turkish ex-PM Bulent Ecevit dies |ajankohta= 2006-11-05 |viitattu=2020-03-23 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> sekä Ecevitin poliittinen kiistakumppani, konservatiivi [[Süleyman Demirel|Suleyman Demirel]], joka vaikutti Turkin politiikassa viidellä vuosikymmenellä ollen seitsemän kertaa maan pääministeri vuosien 1964-1993 välillä sekä presidentti vuosina 1993-2000.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.bbc.com/news/world-europe-33160193 |nimeke =Turkish ex-President Demirel dies|julkaisu=BBC News |ajankohta=2015-06-17 |viitattu=2020-03-23 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
Turkin [[kurdit]] ovat vaatineet laajempia oikeuksia koko tasavallan ajan. Tämä on johtanut vuosikymmenten aikana aseellisiin konflikteihin Turkin viranomaisten ja kurdiaktivistien välillä. Konflikti on aiheuttanut kärsimyksiä myös kurdisiviileille ja sivullisille turkkilaisille. Vuosina 1984 - 1999 lähtien kurdiseparatistien [[PKK]] kävi avointa sotaa Turkin hallituksen kanssa, ja konflikti jatkui kurdien tekeminä terrori-iskuina jälleen vuodesta 2004 alkaen. Maaliskuussa 2013 solmittiin tulitauko.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/609790/Turkey | Nimeke = Turkey | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 14.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Islamistinen AKP-puolue sai ylivoimaisen vaalivoiton vuoden 2002 parlamenttivaaleissa ja siitä lähtien Turkin johdossa on ollut [[Recep Tayyip Erdoğan]], josta tuli maan pääministeri vuonna 2003.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= https://verfassungsblog.de/is-this-president-erdogans-last-term-in-office-a-note-on-constitutional-interpretive-possibilities/ |nimeke =Is This President Erdogan’s Last Term in Office? A Note on Constitutional Interpretive Possibilities |julkaisu=Verfassungsblog |viitattu=2020-03-24 |ietf-kielikoodi=de}}</ref>
 
Presidentti [[Ahmet Necdet Sezer]]in virkakausi päättyi 2007. [[Turkin presidentinvaali 2007]] aiheutti konflikteja ja mielenosoituksia. Valituksi tuli [[Abdullah Gül]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2007/aug/28/turkey.marktran1 | Nimeke = Gul elected as Turkish president | Tekijä = Mark Tran| Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Guardian | Viitattu = 14.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vuoden 2014 presidentinvaalit voitti suuri ennakkosuosikki ja vuodesta 2003 pääministerinä toiminut [[Recep Tayyip Erdoğan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7402072 | Nimeke = Turkin presidentinvaalien ennakkosuosikki Erdoğan sätti viranomaisia kyseenalaistanutta toimittajaa | Tekijä = Vapur Kiviranta | Ajankohta = 8.8.2014| Julkaisija = Yle | Viitattu = 10.8.2014 }}</ref>
 
Osa maan sotilasjohdosta yritti vallankaappausta 15. heinäkuuta 2016 alkaneessa [[Turkin vallankaappausyritys 2016|kaappausyrityksessä]], jossa sai surmansa ainakin 160 siviiliä ja poliisia, sekä yli 100 vallankaappaukseen osallistunutta henkilöä. Ainakin 6000 on pidätetty, mukana kymmeniä upseereita ja ainakin 34 kenraalia .<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001222063.html |nimeke =Turkin vallankaappausyrityksen synkkä saldo |viitattu=2016-07-18|ajankohta=2016-07-17 }}</ref> Turkin hallitukselle uskolliset joukot kukistivat vallankaappausyrityksen nopeasti, ja sen jälkeen maassa alkoivat laajat puhdistukset,joissa kymmeniät uhansia ihmisiä erotettiin viroistaan tai pidätettiin. Kaappausyritys heikensi armeijan vaikutusvaltaa. Armeija on perinteisesti ollut Kemal Atatürkin johdolla luodun Turkin maallisen hallintomallin puolustaja. Turkin hallituksen mukaan kaappauksen takana oli Yhdysvalloissa asuva turkkilainen muslimijohtaja [[Fethullah Gülen]] tukijoineen. Gülen kiisti tämän ja sanoi Erdoğanin lavastaneen koko kaappausyrityksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9716659 |nimeke =Turkin vallankaappausyrityksestä vuosi – Kahdeksan asiaa, joita kaappauspäivä muutti|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
Huhtikuussa 2018 presidentti Erdogan ilmoitti, että maan presidentin- ja parlamenttivaalit järjestetään ennenaikaisesti kesäkuussa 2018. Edellisenä vuonna [[Turkin kansanäänestys perustuslaista 2017|kansanäänestyksessä]] niukasti hyväksytty presidentin valtaa lisäävä perustuslain uudistus astuisi myös voimaan ennenaikaisesti vaalien jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10166161 |nimeke =Analyysi: Turkin hallinto haluaa pikavaalit ennen talouskuplan puhkeamista|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
Turkin [[Turkin presidentinvaali 2018|presidentinvaaleissa]] kesäkuussa 2018 presidentti Recep Tayyip Erdoğan voitti ja voimaan astui perustuslain uudistus, joka lisäsi huomattavasti presidentin valtaa. Samassa yhteydessä pidettiin [[Turkin parlamenttivaalit 2018|parlamenttivaalit]], joissa hallitseva puolue, Erdoganin [[AKP]] sai liittolaisineen parlamenttiin enemmistön.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10271850 |nimeke =Erdoğan varmistui Turkin vaalien voittajaksi – "Emme polvistu muiden kuin jumalan edessä"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
Istanbulissa on ollut runsaasti mielenosoituksia maaliskuun 2019 pormestarinvaalien jälkeen, sen jälkeen kun ne voitti opposition ehdokas Ekrem Imamoğlu, mutta pääministeri Recep Tayyip Erdoğan leimasi tuloksen vääristellyksi ja halusi uusintavaalit. Erdoğan on itse Istanbulin entinen pormestari ja valtapuolueen häviö on hänelle takaisku. Uusintavaalissa kesäkuussa Imamoğlu voitti vielä suuremmalla äänierolla saatuaan noin 54 prosenttia äänistä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10844378 Iso takaisku Turkin valtapuolueelle,] Yle uutiset 23.6.2019. Viitattu 24.6.2019</ref>
===Presidentti===
[[Tiedosto:Recep Tayyip Erdoğan, 2018 (cropped).jpg|pienoiskuva|[[Recep Tayyip Erdoğan]], Turkin presidentti vuodesta 2014 ja pääministeri vuosina 2003-2014.]]
Turkin valtionpäämies on [[Turkin presidentti|tasavallan presidentti]]. Presidentti Erdogan on 2010-luvulla pyrkinyt vahvistamaan presidentin valtaoikeuksia, vaikkakaan hänen valtapyrkimyksensä eivät ole täysin toteutuneet.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1434166329972 Turkin viime sunnuntain vaalit pelastivat maan demokratian]. HS 14.6.2015.</ref> Presidentin valitsi aiemmin seitsemän vuotta kestäneelle kaudelle maan parlamentti, mutta presidentin ei tarvinnut olla parlamentin jäsen. Toimeenpanovaltaa Turkissa harjoitti pääministerin ja ministerineuvoston muodostama hallitus, kun taas lainsäädäntövalta on yksikamarisella parlamentilla, Turkin suurella kansankokouksella. Oikeuslaitos on itsenäinen, ja perustuslakituomioistuin päättää lakien ja asetusten yhteensopivuudesta maan perustuslain kanssa. Turkin valtioneuvosto on korkein oikeusaste hallintoon liittyvissä tapauksissa. Helmikuussa 2017 presidentti Erdoğan hyväksyi ehdotuksen uudesta perustuslaista, joka keskittäisi valtaa presidentille. Uusi perustuslaki antaa mahdollisuuden muun muassa ministereiden erottamiseen ja nimittämiseen sekä poikkeustilan julistamiseen, minkä lisäksi presidentti voisi pysyä vallassa aiempaa pidempään.<ref name="perustuslaki">[https://yle.fi/uutiset/3-9453485 Turkissa Erdoğan hyväksyi perustuslain, joka pönkittää hänen omaa valtaansa] yle.fi/</ref> Huhtikuussa 2017 järjestettiin [[Turkin kansanäänestys perustuslaista 2017|kansanäänestys]] uudesta perustuslaista ja tuo laki hyväksyttiin 51,4 prosentin enemmistön äänestettyä kyllä-vaihtoehtoa. Turkin keskusvaalilautakunta vahvisti äänestyksen tuloksen.<ref>[https://www.aamulehti.fi/a/24418787 Vaalilautakunta vahvisti Turkin äänestystuloksen, oppositio ei] Aamulehti</ref> Perustuslain oli määrä astua voimaan marraskuussa 2019.<ref name="perustuslaki" /> Tuloksen mukaisesti perustuslaki jakoi vahvasti mielipiteitä. Oppositio vaati tuloksen mitätöimistä ja päätöstä kritisoitiin monelta taholta.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9568540 Turkin oppositio vaatii jo kansanäänestyksen tuloksen mitätöimistä] yle.fi/</ref><ref>[https://www.aamulehti.fi/a/24418675 ”Hyvästi Turkin demokratia” – Näin vaalitulosta kommentoidaan] Aamulehti</ref><ref>[https://www.aamulehti.fi/a/24418649 Presidentti Erdoganille voitto Turkissa – Suomen turkkilaiset äänestivät vastaan,] Aamulehti</ref> Presidentin valtaa lisäävä perustuslain uudistus astui kuitenkin voimaan kesäkuussa 2018 sen jälkeen, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli voittanut presidentinvaalit.<ref name=":0" /> Uudistetun perustuslain mukaan presidentti valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja presidentin virkakausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita korkeintaan kaksi kertaa, mutta tähän ei lasketa mukaan Erdoganin kautta ennen uudistetun perustuslain astumista voimaan.<ref name=":1" />
 
Turkissa nousi kohu marraskuussa 2014 Ankaran liepeille nousseesta mahtipontisesta uudesta presidentinpalatsista. Palatsikompleksin pinta-ala on 200 000 neliömetriä ja siinä on 1000 huonetta. Palatsin nimi on Ak Saray eli Valkoinen palatsi ja se oli tullut maksamaan noin 500 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/turkin-presidentin-1-000-huoneen-palatsista-nousi-kohu/4518824 |nimeke =KUVAT: Turkin presidentin 1 000 huoneen palatsista nousi kohu|tekijä=MTV UUTISET-STT- AFP- Reuters|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2014-11-10|viitattu=2020-03-24|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
===Turkin hallitus===
Pääministeri on yleensä vaalit voittaneen puolueen johtaja, ja hänet valitaan virkaansa parlamentissa luottamusäänestyksen kautta. Pääministerinä toimi vuodesta 2003 vuoteen 2014 İstanbulin entinen pormestari [[Recep Tayyip Erdoğan]], jonka islamilais-konservatiivinen [[Oikeus ja kehitys -puolue]] AKP voitti 34 prosentin ääniosuudella yli puolet paikoista Turkin parlamenttiin vuoden 2001 talouskriisin jälkeen järjestetyissä vaaleissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/2392717.stm |Nimeke =Turkey's old guard routed in elections| Julkaisija= BBC |Luettu=11.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/1833730.stm |Nimeke =Analysis: Turkey's year of crisis|Tekijä=James Arnold|Julkaisija= BBC |Luettu=11.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kesäkuussa 2011 pidetyissä vaaleissa AKP sai noin 50 % annetuista äänistä, ja sai noin 325 paikkaa eli vajaan 2/3 parlamentista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4ministerin+puolueelle+odotettu+voitto+Turkin+vaaleissa/1135266845235 | Nimeke = Pääministerin puolueelle odotettu voitto Turkin vaaleissa | Julkaisu = Hs.fi | Ajankohta = 12.6.2011 | Viitattu = 13.6.2011 }}</ref> Pääministerin tai muiden ministerien ei tarvitse olla parlamentin jäseniä, vaikkakin he tavallisesti ovat (merkittävä poikkeus oli [[Kemal Derviş]], talousministeri vuoden 2001 talouskriisin jälkeen<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/2184663.stm |Nimeke =Profile: Kemal Derviş| Julkaisija= BBC |Luettu=11.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>).
 
Kesällä 2013 Istanbulissa syntyi laajoja hallituksen vastaisia mellakoita. Ne alkoivat vastalauseensa [[Taksimin aukio]]n lähellä sijaitsevan Gezin puiston rakentamista vastaan, mutta poliisin kovakouraisten otteiden vuoksi protesti yltyi mielenosoitukseksi konservatiivista hallituspolitiikkaa vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6670009 | Nimeke = Istanbulin keskusaukio täyttyi kolmatta päivää mielenosoittajista |Tekijä = Anniina Wallius| Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 25.12.2013 | Viitattu = 25.12.2013 }}</ref> Vuoden 2013 lopussa hallitusta horjutti [[Turkin korruptioskandaali 2013|korruptioskandaali]], jonka vuoksi kymmeniä AKP-puoluetta lähellä olevia eliitin jäseniä pidätettiin ja asetettiin syytteeseen korruptiosta. Syytettyjen joukossa olivat muun muassa sisäministeri Gulerin ja talousministeri Caglayanin pojat, ja kyseiset ministerit joutuivat eroamaan 25.12.2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7000946| Nimeke = Kaksi Turkin ministeriä on eronnut korruptiosotkujen takia | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 25.12.2013 | Viitattu = 25.12.2013 }}</ref>
 
Vuonna 2018 astui voimaan kansanäänestyksessä edellisenä vuonna hyväksytty perustuslain uudistus, joka lopetti pääministerin viran ja keskitti vallan presidentille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/turkki-on-saamassa-uuden-sulttaanin/6392956 |nimeke =Kommentti: Turkki on saamassa uuden sulttaanin|tekijä=Pertti Nyberg|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2017-04-16|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
===Parlamentti===
[[Turkin kansalliskokous|Parlamentin]] jäsenet valitaan viisivuotiskausiksi [[Suhteellinen vaalitapa|suhteellisella vaalitavalla]]. Kansallinen [[äänikynnys]] on 10 prosenttia. 85 vaalipiiriä edustaa Turkin 81 hallinnollista [[Turkin maakunnat|maakuntaa]] (İstanbul on jaettu kolmeen vaalipiiriin, kun taas Ankara ja İzmir on molemmat jaettu kahteen näiden kaupunkien suuren väkiluvun vuoksi). Jotta parlamentin hajautuminen vältettäisiin, vain vaaleissa yli 10 prosentin ääniosuuden saaneilla [[Luettelo Turkin puolueista|puolueilla]] on oikeus edustukseen parlamentissa. Tämän kynnyksen seurauksena vain kaksi puoluetta pääsi parlamenttiin edellisissä vaaleissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/2399665.stm |Nimeke =Turkey leaps into the unknown|Tekijä=Roger Hardy|Julkaisija= BBC |Luettu=11.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Riippumattomat ehdokkaat voivat myös yrittää parlamenttiin, mutta heidänkin täytyy saada vaalipiirissään vähintään 10 prosenttia äänistä tullakseen valituiksi.<ref name="BYEGM_TrPolSys">{{Verkkoviite|Osoite = http://www.byegm.gov.tr/REFERENCES/Structure.htm |Nimeke =Political Structure of Turkey|Julkaisu =Turkish Directorate General of Press and Information|Julkaisija=Turkish Prime Minister's Office|Luettu=11.1.2007 |Selite = {{404}} | Kieli = {{en}} }}</ref> Molempia sukupuolia koskeva yleinen äänioikeus on ollut voimassa Turkissa vuodesta 1930 ja oikeus asettua ehdolle vuodesta 1934.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.ipu.org/wmn-e/suffrage.htm |Nimeke =Women's Suffrage|Julkaisu =IPU|Luettu=30.5.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä Turkin kansalaisella on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta oikeus äänestää. Vuonna 2004 maassa oli 50 rekisteröitynyttä poliittista puoluetta, joiden ideologiat vaihtelevat äärivasemmistosta äärioikeistoon.<ref name="BYEGM_TrPolSys" /> Perustuslakituomioistuin voi riistää sen mielestä sekularisminvastaisilta tai separatistisilta puolueilta julkisen rahoituksen tai kieltää niiden toiminnan kokonaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1466160.stm |Nimeke =Euro court backs Turkey Islamist ban| Julkaisija= BBC |Luettu=11.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/2850601.stm |Nimeke =Turkey's Kurd party ban criticised| Julkaisija= BBC |Luettu=11.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kesäkuun 2018 parlamenttivaaleihien oppositio muodosti yhteisen vaaliliiton haastaakseen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin, jonka vastustaminen oli oppositiota yli ideologisten jakolinjojen yhdistävä asia. Opposition vaaliliitossa olivat Turkin suurin oppositiopuolue, sekulaari ja tasavaltalainen [[Tasavaltalainen kansanpuolue|CHP,]] islamilais-vanhoillinen Saadet ja kansallismielinen IYI-puolue. Sitä tuki myös pieni keskustaoikeistolainen DP. Kurdipuolue [[Kansojen demokraattinen puolue (Turkki)|HDP]] ei kuulunut oppositon vaaliliittoon. HDP pääsi ensi kertaa parlamenttiin vuonna 2015, jolloin se onnistui keräämään ääniä paitsi kurdeilta, myös vähemmistöjä ja feminismiä korostavalla politiikallaan. Toisella puolella oli presidentti Erdoganin AKP:n ja sen liittolainen äärioikeistolainen MHP. Äänikynnys parlamenttiin oli 10 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10270214 |nimeke =Turkki äänestää jännittävissä vaaleissa – Sinetöidäänkö Erdoganin yksinvalta vai järjestääkö oppositio yllätyksen?|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Vaaleissa Turkkia hallitseva AK-puolue sai 42,5 prosenttia äänistä. Yhdessä liittolaistensa kanssa se sai parlamenttiin 53,6 prosentin enemmistön.<ref name=":0" />Oppositiossa myös kur­di­mie­li­nen HDP-puo­lue on­nis­tui ylit­tä­mään kym­me­nen pro­sen­tin ää­ni­kyn­nyk­sen, vaikka osa sen joh­ta­jis­ta kam­pan­joi van­ki­las­ta kä­sin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/turkki-siirtyi-yhden-miehen-valtaan-6.3.388816.2cfa602083 |nimeke = https://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/turkki-siirtyi-yhden-miehen-valtaan-6.3.388816.2cfa602083|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
===Turkin armeijan vaikutus politiikkaan===
Historiallisesti Turkin ja naapurimaa Kreikan suhteissa on ollut jännitteitä. Kiistat Egeanmeren alueen ilma- ja merirajoista ovat yhä yksi tärkeimmistä kiistakysymyksistä naapurien välillä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/5010736.stm |Nimeke =Greece, Turkey defuse crash row |Julkaisija= BBC |Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tästä huolimatta valtioiden väliset suhteet ovat parantuneet vuoden 1999 Turkissa ja Kreikassa tapahtuneiden peräkkäisten maanjäristysten sekä molempien osapuolten nopeiden avunanto- ja pelastustoimien jälkeen. Kreikka on tukenut aktiivisesti Turkin liittymistä Euroopan unioniin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_politics_100004_16/12/2006_77862 |Nimeke =Greece backs EU on Turkey, Balkan states |Julkaisija=Kathimerini Online Edition|Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turkin eteläpuolella pitkäaikainen [[Kypros|Kyproksen]] jaon aiheuttama kiista on yksi merkittävimpiä ongelmia Turkin EU-jäsenyysneuvotteluissa. Turkki ei ole suostunut avaamaan satamiaan liikenteelle [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallasta]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6170749.stm |Nimeke =Turkey's EU membership bid stalls|Tekijä=Mark Mardell|Julkaisija= BBC |Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Turkin sekulaaristen perinteiden vuoksi jotkin alueen maat ovat perinteisesti suhtautuneet maahan epäilevästi. Jännitteitä on syntynyt erityisesti Turkin ja sen suurimman naapurimaan [[Iran]]in välille.<ref name="TR_Iran">{{Verkkoviite|Osoite = http://www.saag.org/papers11/paper1077.html |Nimeke =Turkey and Iran coming closer |Tekijä=K. Gajendra Singh |Julkaisija=South Asia Analysis Group|Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kylmän sodan päättymisen jälkeen Turkki on aktiivisesti rakentanut suhteitaan Itä-Euroopan ja Keski-Aasian entisiin kommunistisiin valtioihin. Tämä on konkretisoitunut moniin kaksipuolisiin investointeihin ja muuttoliikkeeseen näiden maiden ja Turkin välillä.<ref>{{Kirjaviite |Nimeke =Turkish Foreign Policy In Post Cold War Era|Tekijä=Idris Bal|Julkaisija=Universal Publishers|Vuosi=2004|Isbn = 1-58112-423-6 |Osoite = http://books.google.com/books?vid=ISBN1581124236&id=vDzjkrTDKjYC&pg=PP1&lpg=PP1&ots=5PdqmRoyEn&dq=turkey+cold+war&sig=XoCrRT0pN70sZn6zvtnpdBF0HWw#PRA1-PA291,M1 | Kieli = {{en}} }}</ref> Suhteet Turkin naapurimaahan Armeniaan ovat kuitenkin yhä kireät [[Armenialaisten kansanmurha|armenialaisten kansanmurha]]n vuoksi. Kiistoja on aiheuttanut myös Armenian ja sen turkkilaiskieltä puhuvan naapurin [[Azerbaidžan]]in [[Vuoristo-Karabah]]ista käymä sota.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/from_our_own_correspondent/5102564.stm |Nimeke =PKK 'behind' Turkey resort bomb|Tekijä=Sarah Rainsford|Julkaisija= BBC|Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turkin hallituksen virallisen kannan mukaan [[Nuorturkkilaiset|nuorturkkilaisten]] toimet, jotka johtivat arviolta satojen tuhansien–yli miljoonan armenialaisen pakkosiirtoihin ja kuolemaan osmanien valtakunnan hajotessa, eivät muodosta kansanmurhaa. Hallituksen mukaan kuolemat johtuivat armenialaisten sisäisistä konflikteista, taudeista ja nälänhädästä.<ref name="gen">{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6045182.stm |Nimeke =Q&A Armenian 'genocide'| Julkaisija= BBC |Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turkin ja Armenian välinen raja on edelleen suljettu.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Grigoryan, Aleksandr & Khachatryan, Knar & Ter-Matevosyan, Vahram | Otsikko = Armenia-Turkey border opening: what determines the attitude of Armenians? | Julkaisu = Caucasus Survey | Ajankohta = 2019 | Vuosikerta = 7 | Numero = 1 | Sivut = 25–43 | www = https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/23761199.2018.1499298 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Vaikka Turkki osallistuikin Naton johtamaan rauhanturvaoperaatioon [[Afganistan]]issa [[syyskuun 11. päivän iskut|syyskuun 11. päivän iskujen]] jälkeen, [[Irakin sota]] kohtasi Turkissa voimakasta vastustusta. Hallituksen esitys, joka olisi sallinut Yhdysvaltojen joukkojen hyökätä Irakiin Turkin kaakkoisrajalta, ei saanut Turkin parlamentissa vaadittua 276 äänen enemmistöä taakseen: lopullinen tulos oli 264 puoltavaa ja 250 kielteistä ääntä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.freerepublic.com/focus/news/854861/posts |Nimeke =Turkish Parliament Rejects U.S. Plan to Send 62,000 Combat Troops to Turkey for Iraq War |Tekijä=Louis Meixler, Associated Press writer |Julkaisija=Free Republic|Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tämä johti Turkin ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden viilentymiseen ja pelkoihin suhteiden vahingoittumisesta Irakin tilanteen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.cfr.org/content/publications/attachments/TurkeyCSR.pdf |Nimeke =Generating Momentum for a New Era in U.S.-Turkey Relations|Tekijä=Steven A. Cook & Elizabeth Sherwood-Randall |Julkaisija=Council on Foreign Relations|Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turkki suhtautuu erityisen varovaisesti epävakaasta Irakista mahdollisesti syntyvään itsenäiseen [[Kurdistan]]iin. Maa on aiemmin ollut arviolta 37&nbsp;000 henkeä tappaneessa sissisodassa omalla maaperällään Kurdistanin työväenpuoluetta [[Kurdistanin työväenpuolue|PKK]]:ta vastaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/2887893.stm |Nimeke =Turkey's fears of Kurdish resurgence|Tekijä=Pam O'Toole|Julkaisija= BBC |Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4690181.stm |Nimeke =PKK 'behind' Turkey resort bomb| Julkaisija= BBC |Luettu=27.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuosia jatkuneen [[Syyrian sisällissota|Syyrian sisällissodan]] seurauksena Turkkiin on paennut yli kaksi miljoonaa syyrialaispakolaista.<ref>{{Verkkoviite |nimeke = UNHCR Syria Regional Refugee Response|osoite = http://data.unhcr.org/syrianrefugees/country.php?id=224|julkaisu = UNHCR Syria Regional Refugee Response|viitattu = 2015-11-01 | Kieli = {{en}} }}</ref> Syyrian sisällissodassa Turkki on tukenut presidentti [[Bašar al-Assad|Bashar al-Assadin]] hallintoa vastaan taistelevia kapinallisia ja Venäjä on tukenut al-Assadin hallintoa. Marraskuussa 2015 Turkki [[Venäjän ilmavoimien Suhoi 24 -koneen pudotus 2015|ampui alas venäläisen hävittäjäkoneen]] ja maiden välit kiristyivät äärimmilleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ilta/art-2000002868448.html |nimeke =Nato-maa Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian rajalla – Putin: ”Selkäänpuukotus terroristien apureilta”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2015-11-24|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Kesästä 2016 lähtien välit taas lämpenivät tämän maiden keskinäiset suhteet jäädyttäneen tapahtuman jäädessä taka-alallee. Maiden välien taas lämmettyä Turkki tilasi heinäkuussa 2019 Venäjältä pitkän matkan paikallisten ilmaohjusten torjuntajärjestelmän, mikä puolestaan kiristi Turkin suhteita Nato-liittolaiseen Yhdysvaltoihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f8254b9b-a546-45c6-9556-b97a09ad9249 |nimeke =Natoon kuuluva Turkki teki asekaupat Venäjän kanssa – saattaa johtaa Yhdysvaltojen pakotteisiin|julkaisu=www. iltalehti.fi|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref> Maaliskuussa 2020 Venäjä ja Turkki sopivat tulitauosta Syyrian Idlibissä. Syyrian hallituksen joukot olivat edenneet Venäjän ilmapommitusten tuella Turkin tukemien Syyrian kapinallisten viimeisellä vahvalla alueella Idlibissä koko alkuvuoden 2020. Turkki ja Syyria kävivät hetken alueella avointa sotaa, kun Turkki kosti kolonnaansa vastaan tehdyn tuhoisan iskun, jossa kuoli virallisten tietojen mukaan 34 turkkilaista sotilasta. Tulitauon lisäksi sovittiin myös, että Idlibin lävitse kulkevalle M4-moottoritielle tulee yhteensä 12 kilometriä leveä suojavyöhyke. Venäjän ja Turkin joukot alkavat sopimuksen mukaan valvoa osaa moottoritiestä yhdessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006428717.html |nimeke =Turkki {{!}} Venäjä ja Turkki sopivat tulitauosta Syyriassa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-03-05|viitattu=2020-03-23|ietf-kielikoodi=fi }}</ref>
 
Turkki on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]], [[Nato]]n, [[Maailman kauppajärjestö]]n, [[Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö]]n (OECD), [[Euroopan neuvosto]]n, [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö]]n, [[G20|G20:n]], [[D-8|D-8:n]], [[Islamilainen yhteistyöjärjestö|Islamilaisen yhteistyöjärjestön]], [[Mustanmeren talousjärjestö]]n ja [[Turkkilaisten maiden neuvosto]]n jäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.un.org/en/member-states/index.html | Nimeke = Member States | Julkaisija = Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 11.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nato.int/cps/en/natohq/nato_countries.htm | Nimeke = NATO Member Countries | Ajankohta = 4.1.2018 | Julkaisija = Nato | Viitattu = 12.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wto.org/english/thewto_e/whatis_e/tif_e/org6_e.htm | Nimeke = Members and Observers | Ajankohta = 29.7.2016 | Julkaisija = Maailman kauppajärjestö | Viitattu = 11.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oecd.org/about/members-and-partners/ | Nimeke = Where: Global reach | Julkaisija = OECD | Viitattu = 12.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.coe.int/en/web/portal/47-members-states | Nimeke = 47 Member States | Julkaisija = Euroopan neuvosto | Viitattu = 11.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.osce.org/participating-states | Nimeke = Participating States | Julkaisija = Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö | Viitattu = 11.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://g20.org/en/about/Pages/Participants.aspx | Nimeke = G20 Participants | Julkaisija = G20 | Viitattu = 13.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://developing8.org/about-d-8/brief-history-of-d-8/ | Nimeke = Brief History of D-8 | Julkaisija = D-8 | Viitattu = 13.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oic-oci.org/states/?lan=en | Nimeke = Member States | Julkaisija = Islamilainen yhteistyöjärjestö | Viitattu = 11.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bsec-organization.org/member-states | Nimeke = Member States | Julkaisija = Mustanmeren talousjärjestö | Viitattu = 13.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.turkkon.org/en | Nimeke = Türk Keneşi | Julkaisija = Turkkilaisten maiden neuvosto | Viitattu = 10.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Hallinnollinen jako ==
|
* [[İstanbul]] - 8 803 468
* [[Ankara]] - 3 203 362
* [[İzmir]] - 2 232 265
* [[Bursa]] - 1 194 687
* [[Adana]] - 1 130 710
Vuoden 2001 talouskriisistä ja tuon ajan talousministerin [[Kemal Derviş]]in aloittamista uudistuksista lähtien Turkin inflaatio on pudonnut yksinumeroisiin lukuihin. Investoijien luottamus ja ulkomaiset investoinnit ovat kohonneet, ja työttömyys vähentynyt. Turkki on asteittain avannut markkinoitaan talousuudistusten kautta vähentämällä valtion valvontaa ulkomaankaupassa ja investoinneissa. Julkisessa omistuksessa olevien yhtiöiden yksityistäminen sekä useiden alojen avaaminen yksityiselle ja ulkomaiselle kilpailulle on jatkunut poliittisen keskustelun siivittämänä.<ref name="TR_Eco">{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/6103008.stm |Nimeke =Robust economy raises Turkey's hopes|Tekijä= Jorn Madslien|Julkaisija= BBC |Luettu=13.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 2005 Turkin bruttokansantuotteen kasvuvauhti oli 7,4 prosenttia,<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.die.gov.tr/english/SONIST/GSMH/111206.doc |Nimeke =GNP and GDP as of September 2006| Julkaisija=Turkish Statistical Institute|Luettu=15.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> mikä teki Turkista yhden maailman nopeimmin kasvaneista talouksista. Turkki sijoittuu BKT:lla mitattuna 17. sijalle maailmassa ja se kuuluu maailman 20 suurinta taloutta yhteen tuovaan [[G20]]-ryhmään. Maan taloutta eivät enää hallitse perinteiset maaseudun elinkeinot, vaan pikemminkin maan läntisten maakuntien suurkaupunkeihin keskittynyt dynaaminen teollisuus ja kehittynyt palvelusektori. Vuonna 2012 maatalous muodosti 9 prosenttia Turkin BKT:stä, teollisuus 27 prosenttia ja palvelut 64 prosenttia.<ref name="TG2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://devdata.worldbank.org/AAG/tur_aag.pdf | Nimeke = Turkey at glance | Julkaisija = World Bank | Viitattu = 14.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Turismi on kasvanut nopeasti viimeisen 20 vuoden aikana ja muodostaa nykyään tärkeän osan maan taloudesta. Vuonna 2013 Turkissa kävi 35 miljoonaa ulkomaista vierailijaa, jotka jättivät maahan 32 miljardia dollaria. Eniten turisteja tulee Saksasta, Venäjältä ja Britanniasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.invest.gov.tr/en-US/infocenter/news/Pages/310114-turkey-tourism-revenue-in-2013.aspx | Nimeke = Turkey’s tourism revenue hits USD 32 billion | Julkaisija = Turkish Statistical Institute, Invest.gov.tr | Viitattu = 14.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Turkin talouden muita merkittäviä aloja ovat rakennus-, auto-, elektroniikka- ja tekstiiliteollisuus.
 
Inflaation hillitsemiseksi ponnisteltiin 2000-luvun alussa. Talousuudistusten vakiinnuttamiseksi ja epävakaan talouden perinnön poispyyhkimiseksi maassa laskettiin liikkeelle uusi rahayksikkö. 1. tammikuuta 2005 [[Turkin liira]]n korvasi [[Uusi Turkin liira]], kun vanhasta rahasta pudotettiin pois kuusi nollaa (1 UTL=1&nbsp;000&nbsp;000 TL).<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/4137469.stm |Nimeke =Turkey knocks six zeros off lira| Julkaisija= BBC |Luettu=15.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jatkuvien talousuudistusten seurauksena inflaatio on laskenut 7,6 prosenttiin vuonna 2013, ja työttömyysaste 9,3 prosenttiin. Kun Turkin bruttokansantuote oli 15&nbsp;300 dollaria henkeä kohti vuonna 2013 maa sijoittui maailmassa BKT:n mukaan laskettuna [[Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan|sijalle 69]]. Yksi Turkin suurimmista talousongelmista on varallisuuden epätasainen jakautuminen. Vuonna 2008 arvioitiin, että vauraimmalla 10 prosentilla väestöstä oli käytettävissään 30 prosenttia kotitalouksien käyttövaroista, kun taas köyhimmällä 10 prosentilla vain 2 prosenttia.<ref name="CIA"/>
 
Turkin tärkeimmät kauppakumppanit ovat Euroopan unioni (52 prosenttia viennistä ja 42 prosenttia tuonnista vuonna 2005),<ref name="TSI_ForeignTrade2006">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.die.gov.tr/ENGLISH/SONIST/DISTICIST/301106.doc |Nimeke =Foreign Trade Statistics as of October 2006| Julkaisija=Turkish Statistical Institute|Luettu=15.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Yhdysvallat, Venäjä ja Japani. Turkki on käyttänyt hyödykseen vuonna 1995 allekirjoitettua [[Euroopan unionin ja Turkin tulliunioni]]a kasvattaakseen vientiin tarkoitettua teollisuustuotantoaan. Maa on hyötynyt samaan aikaan EU:sta tulevista suorista investoinneista. Vuonna 2005 maan viennin arvo oli 73,5 miljardia dollaria ja tuonnin 116,8 miljardia dollaria. Nousua oli 16,3 ja 19,7 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna.<ref name="TSI_ForeignTrade2006" /> Vuonna 2006 vienti nousi 85,8 miljardiin dollariin, mikä merkitsi 16,8 prosentin nousua edelliseen vuoteen verrattuna.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.hurriyet.com.tr/ekonomi/5706676.asp?m=1&gid=112&srid=3429&oid=5 |Nimeke =2006 ihracatı 85.8 milyar dolar oldu| Julkaisu =Hürriyet|Luettu=15.1.2007 | Kieli = {{tr}} }}</ref>
 
=== Liikenne ===
Turkissa on kaikkiaan 98 lentokenttää, joista 16:lla on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie.<ref name="CIA"/> Istanbulia palvelee kaksi lentoasemaa. [[Istanbul-Atatürkin kansainvälinen lentoasema]] on Turkin suurin ja Lähi-idän toiseksi vilkkaimmin liikennöity lentoasema. Halpalentojen suosima [[Sabiha Gökçenin kansainvälinen lentoasema]] hiukan kauempana Istanbulista kasvaa nopeasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kadintiyatrosu.org/turkey-biggest-airports.php | Nimeke = Turkey Biggest Airports | Julkaisija = Kadin Tiyatrosu - Turkey Travel Information | Viitattu = 10.8.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Rautatietä on 12&nbsp;000 kilometriä.<ref name="CIA"/> Istanbuliin on junayhteys Romanian [[Bukarest]]ista Bosphorus Express -linjalla, Iranin [[Teheran]]ista Trans-Asya Ekspresi -linjalla ja Syyrian [[Aleppo]]on Toros Express -linjalla.<ref name="LPGT"/> Maan sisäinen rautatieverkosto on suunniteltu ottomaanien aikana, mutta joitakin linjoja on sen jälkeen oikaistu, jotta niitä pitkin voisi ajaa nopeammilla junilla. Rautatieverkko kattaa maan keski- ja itäosat varsin hyvin, mutta ei juuri palvele rannikoita. Linja-autot ovatkin suosituin liikkumismuoto kotimaan matkustajaliikenteessä. Matka Istanbulista Van-järvelle kestää junalla 40 tuntia, linja-autolla 24 tuntia ja lentäen noin kaksi tuntia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = elyplanet.com/turkey/transport/getting-around | Nimeke = Getting around | Julkaisija = Lonely Planet| Viitattu = 10.8.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kauppalaivastoon kuuluu 629 alusta. Suurimmat merisatamat ovat Aliaga, Ambarli, Diliskelesi, Eregli, Izmir, Kocaeli (Izmit), Mersin (Icel), Limani ja Yarimca. Ambarlista kulkee vuosittain yli kaksi miljoonaa [[Kontti#TEU_ja_FEU|TEU]]:ta rahtia, Mersinistä yli miljoona TEUta.<ref name="CIA"/> Moniin satamiin on autolauttaliikennettä Kreikasta, Italiasta ja Venäjältä.<ref name="LPGT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/turkey/transport/getting-there-away | Nimeke = Getting there and away | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu = 10.8.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Väestö ==
[[Tiedosto:Turkish kids.jpg|thumb|left|250px|Turkkilaisia nuoria Istanbulissa]]
Vuonna 2014 Turkin väkiluku oli noin 81,6 miljoonaa ja väestönkasvu 1,12 prosenttia vuodessa.<ref name="CIA"/> Turkin väestö on suhteellisen nuorta, sillä 25,5 prosenttia kuuluu 0–14-vuotiaiden ikäryhmään.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.intute.ac.uk/sciences/worldguide/html/1046_people.html |Nimeke =Turkey - Population and Demographics| Julkaisija= Intute| Viitattu =12.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hallituksen vuonna 2005 julkaisemien tilastojen mukaan elinajanodote on miehille 68,9 vuotta, naisille 73,8 vuotta ja molemmille sukupuolille keskimäärin 71,3 vuotta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://arama.hurriyet.com.tr/arsivnews.aspx?id=5546229 |Nimeke =Life expectancy has increased in 2005 in Turkey|Julkaisu =Anadolu Agency (AA) |Julkaisija= Hürriyet |Luettu=12.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Koulutus on Turkissa pakollista ja ilmaista 6–1812 vuotta.<ref>{{Verkkoviite |Nimeke = Turkey's Education Reform Bill Is About Playing Politics With Pedagogy | osoite = http://latitude.blogs.nytimes.com/2012/03/23/turkeys-vuotiailleeducation-reform-bill-is-about-playing-politics-with-pedagogy/ |Julkaisu =The New York Times| Viitattu =20.9.2021 |Ajankohta = 23.3.2012 |Kieli = {{en}} }}</ref>. Lukutaitoaste on miehillä 95,3 prosenttia ja naisilla 79,6 prosenttia. Keskiarvo on 87,4 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://nkg.die.gov.tr/en/goster.asp?aile=3 |Nimeke =Population and Development Indicators - Population and education| Julkaisija=Turkish Statistical Institute|Luettu=12.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Alhainen luku johtuu osittain maan arabien ja kurdien asuttamissa kaakkoisissa maakunnissa vallitsevista naisiin kohdistuvista asenteista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/3753582.stm |Nimeke =Turkish girls in literacy battle|Tekijä=Jonny Dymond|Julkaisija= BBC |Luettu=12.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Koulujärjestelmään kuuluu 6–14-vuotiaiden peruskoulutus sekä vähintään kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Yliopistoon haku Turkissa tapahtuu kolmituntisessa 180 kysymyksen ''Ögrenci Seçme Sınavı'' -monivalintakokeessa (ÖSS).<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.osym.gov.tr/BelgeGoster.aspx?F6E10F8892433CFF7A2395174CFB32E15F640FC6104C033D |Nimeke =Selection and Placement of Students in Higher Education Institutions in Turkey |Julkaisu =Higher Education Council Student Selection and Placement Center (ÖSYM) |Julkaisija=ÖSYM|Luettu=18.6.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<!-- The reference at the end of the paragraph is for the whole paragraph -->
Turkin perustuslain artikkeli 66 määrittelee "turkkilaiseksi" jokaisen, joka on "sitoutunut Turkin valtioon kansalaisuuden siteen kautta"; siispä termin "turkkilainen" käyttö lakitekstissä eroaa sen etnisestä määritelmästä. Enemmistö Turkin väestöstä on kuitenkin etnisesti [[Turkkilaiset|turkkilaisia]]. Muita suuria etnisiä ryhmiä ovat [[kurdit]], [[tšerkessit]], [[romanit]], [[arabit]] ja kolme virallisesti tunnustettua vähemmistöä ([[Lausannen sopimus|Lausannen sopimuksen]] mukaan): [[Turkin kreikkalaiset|kreikkalaiset]], [[Turkin armenialaiset|armenialaiset]] ja [[Turkin juutalaiset|juutalaiset]]. Suurin ei-turkkilainen etninen ryhmä on kurdit, jotka ovat perinteisesti asuneet maan kaakkoisosassa. Vähemmistöillä ei kolmea virallista vähemmistöä lukuun ottamatta ole minkäänlaisia erikoisoikeuksia. Vaikka termi "vähemmistö" onkin Turkissa arkaluontoinen, assimilaation aste eri virallisten vähemmistöjen ulkopuolisten etnisten ryhmien keskuudessa on korkea. Turkin kantaväestön keskuudesta voidaan löytää eroja myös väestön erilaisten [[turkkilaiset kansat|turkkilaisten (kansojen)]] alkuperien perusteella. Luotettavaa tietoa maan tarkasta etnisestä jakaumasta ei ole tarjolla, sillä Turkin väestönlaskennoissa ei luokitella ihmisiä etnisyyden mukaan.<ref name="Turkey_Ethnic_groups">{{Kirjaviite |Nimeke =The other languages of Europe: Demographic, Sociolinguistic and Educational Perspectives|Tekijä=Extra, Guus & Gorter, Durk|Julkaisija=Multilingual Matters|Vuosi=2001|Isbn = 1-85359-509-8|Osoite= http://books.google.com/books?vid=ISBN1853595098&id=hvmy_skUPNYC&pg=RA1-PA422 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Tiedosto:Whirlingdervishes.JPG|thumb|right|285px|Tanssivia derviššejä esiintymässä [[Mevlevi]]-museossa Konyassa, Keski-Anatoliassa]]
Euroopan toisen maailmansodan jälkeisen suuren työvoimatarpeen vuoksi monet Turkin kansalaiset muuttivat [[Länsi-Eurooppa]]an (erityisesti [[Länsi-Saksa]]an). Alueelle onkin syntynyt merkittävä turkkilainen vähemmistö. Viime aikoina myös Turkista on tullut lukuisten maahanmuuttajien kohdemaa, erityisesti Berliinin muurin murtumisen ja alueelle syntyneen liikkumisvapauden jälkeen. Nämä maahanmuuttajat tulevat yleensä entisistä neuvostoblokin valtioista mutta myös naapureina olevista muslimimaista, joko asettuakseen työskentelemään Turkkiin tai jatkaakseen matkaansa eteenpäin Euroopan unioniin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.migrationinformation.org/Feature/display.cfm?id=176 |Nimeke =Turkey: A Transformation from Emigration to Immigration|Tekijä=Kemal Kirisci |Julkaisija=Center for European Studies, Bogaziçi University|Luettu=12.1.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Turkin kieli|Turkki]] on maan ainoa virallinen kieli. Luotettavia tietoja väestön kielellisestä jakautumisesta ei ole tarjolla yllä mainittujen syiden vuoksi.<ref name="Turkey_Ethnic_groups" /> Turkin julkinen yleisradioyhtiö [[TRT]] lähettää ohjelmaa alueellisilla kielillä ja murteilla, [[arabian kieli|arabiaksi]], [[Bosnian kieli|bosniaksi]], [[Tšerkessin kieli|tšerkessiksi]] ja [[Kurdin kieli|kurdiksi]], muutaman tunnin viikossa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.byegm.gov.tr/REFERENCES/radyo-tv2002.htm |Nimeke =Historical background of radio and television broadcasting in Turkey|Julkaisu =Turkish Directorate General of Press and Information|Julkaisija=Turkish Prime Minister's Office|Luettu=12.1.2007 |Selite = {{404}} | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Turkin väestöstä 99,8 prosenttia on [[Islam|muslimeja]], ja heistä valtaosa noudattaa [[sunnalaisuus|sunnalaisuutta]].<ref name="CIA"/> Merkittävä vähemmistö väestöstä kuuluu [[Aleviitit|alevilaiseen]] suuntaukseen.<ref>{{Kirjaviite |Nimeke =The Alevis in Turkey: The Emergence of a Secular Islamic Tradition|Tekijä=David Shankland|Julkaisija=Routledge (UK)|Vuosi=2003|Isbn = 0-7007-1606-8|Osoite = http://books.google.com/books?vid=ISBN0700716068&id=lFFRzTqLp6AC&pg=PP1&lpg=PP1&dq=Religion+in+Turkey&sig=qrG576JrBxJ4LIBqD-41ALytcAI#PPP1,M1 | Kieli = {{en}} }}</ref> Väestön loppuosa on [[Ateismi|ateisteja]] tai noudattaa jotain muuta uskontoa, erityisesti [[kristinusko]]n eri haaroja ([[ortodoksinen kirkko|kreikkalainen ortodoksikirkko]], [[Armenian apostolinen kirkko]] ja [[Antiokian syyrialais-ortodoksinen kirkko|syyrialais-ortodoksinen kirkko]]), [[Juutalaisuus|juutalaisuutta]] tai [[jesidismi]]ä.
 
<!-- The first reference in the paragraph is for all the sentences before it-->
 
==Viestimet==
Turkin suurin sanomalehti on [[Zaman]], jonka viranomaiset ottivat haltuunsa maaliskuussa 2016. Turkin jo ennestään heikko lehdistönvapaus kapeni tapauksen vuoksi olemattomiin.<ref name=HS>Turkin suurin lehti viranomaisten haltuun. Helsingin Sanomat 5.3.2016 s. B 3</ref>
Turkin suurin sanomalehti on Sözcü.
 
==Urheilu==
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kankkonen, Tom | Nimeke=Turkki. Eurooppaa ja Aasiaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN = 951-37-4425-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koivunen, Kristiina | Nimeke=Suuruudenhullu Turkki | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN = 978-952-264-356-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Leinonen, Anu ym. (toim.) | Nimeke=Turkki – Euroopan rajalla? | Selite=Pääosa artikkeleista käännetty turkin kielestä. Suomennokset: Tuula Kojo ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN = 978-952-495-034-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lodenius, Peter | Nimeke=Turkki pintaa syvemmältä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN =978-952-264-282-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Paakkinen, Reeta | Nimeke=Kuun ja tähden mailla. Elämää Turkissa ja Kyproksella | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN = 978-952-300-155-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Paakkinen, Reeta | Nimeke=Kotona Istanbulissa. Tositarinoita Turkista | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN = 978-951-1-26828-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tervonen, Heikki | Nimeke=Euroopan porteilla. Kaksitoista avainta tarujen ja tarinoiden Turkkiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN = 951-607-389-1}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://haku.yle.fi/?category=elavaarkisto&sort=relevancy&UILanguage=fi&keyword=Turkki Turkki Ylen Elävässä arkistossa]
* [http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf Moderni turkkulainen runous,] Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti, 2010: nro 3 ([https://web.archive.org/web/20140701073019/http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf Myös arkistossa]) (pdf)
{{Eurooppa}}
{{Lähi-itä}}
70 700

muokkausta