[[Tiedosto:Wabar craters.jpg |upright|pienoiskuva |250px|Pienemmät Wabar-kraatterit näkyvät aavikon pinnalla. Vasemmassa oleva kraatteri on halkaisijaltaan noin 11 metriä.]] ▼{{Korjattavat 2012|468}}
[[Tiedosto:Widmanstatten patterns 1.jpg |upright|pienoiskuva |250px|Wabarin meteoriitin leikkeen etsaus jossa näkyy [[Widmanstättenin kuvio]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.somerikko.net/meteoriitit/luok_raut.html | Nimeke = Meteoriitit | Tekijä = Moilanen, Jarmo | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Somerikko.net | Viitattu = 3.8.2018}}</ref>]] ▼{{Korjattava/kieli|Oikolukua.}}
▲[[Tiedosto:Wabar craters.jpg|upright|pienoiskuva|Pienemmät Wabar-kraatterit näkyvät aavikon pinnalla. Vasemmassa oleva kraatteri on halkaisijaltaan noin 11 metriä.]]
▲[[Tiedosto:Widmanstatten patterns 1.jpg|upright|pienoiskuva|Wabarin meteoriitin leikkeen etsaus jossa näkyy [[Widmanstättenin kuvio]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.somerikko.net/meteoriitit/luok_raut.html | Nimeke = Meteoriitit | Tekijä = Moilanen, Jarmo | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Somerikko.net | Viitattu = 3.8.2018}}</ref>]]
'''Wabarin kraatterit''' eli Al-Hadidan kraatterit<ref>https://web.archive.org/web/20130330140110/http://www.saudiaramcoworld.com/issue/198606/the.wabar.meteorite.htm</ref> ovat melko pieniä [[kraatteri|meteoriittikraattereita]] [[Saudi-Arabia]]n eteläosissa erittäin kuivan [[Rub al Khali]]n aavikon itäisessä keskiosassa<ref>http://www.unb.ca/passc/ImpactDatabase/images/wabar.htm</ref>. [[Dyyni]]en peitosta on löydetty 116, 64 ja 11 metrin läpimittaiset kraatterit, jotka synnytti ilmakehässä Maahan monina paloina satanut [[rautameteoriitti]]. Ainakin suurin kraatteri on niin sanottu [[kraatteri|räjähdyskraatteri]], missä meteoriitin törmäyskitka ja puristus kaasuunnutti, sulatti ja räjäytti hiekkaa roiskien sulaa kivimassaa ympäriinsä. Se näkyy mustan lasin paloina ja pieninä mineraalipallosina. Kraatterit synnyttänyt meteoriitti lienee osunut seudulle joskus 1700- tai 1800-luvulla.{{lähde}} Wabarin kraattereita ei saa sekoittaa vulkaaniseen [[Wahban kraatteri]]in<ref>http://www.hohmanntransfer.com/mn/0402/09.htm</ref>. ▼
▲'''Wabarin kraatterit''' eli Al-Hadidan kraatterit<ref>https://web.archive.org/web/20130330140110/http://www.saudiaramcoworld.com/issue/198606/the.wabar.meteorite.htm</ref> ovat melko pieniä [[kraatteri|meteoriittikraattereita]] [[Saudi-Arabia]]n eteläosissa erittäin kuivan [[Rub al Khali]]n aavikon itäisessä keskiosassa<ref>http://www.unb.ca/passc/ImpactDatabase/images/wabar.htm</ref>. [[Dyyni]]enHiekan peitosta on löydetty 116, 64 ja 11 metrin läpimittaiset kraatterit, <ref jotkaname="usra">E. synnyttiM. ilmakehässäShoemaker Maahan& moninaJ. paloinaC. satanutWynn: [ [rautameteoriitti]]http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc97/pdf/1660. PDF AinakinGeology suurinof kraatterithe onWabar niinMetorite sanottu [[kraatteri|räjähdyskraatteri]]Craters, missäSaudi meteoriitinArabia] törmäyskitka(PDF) ja{{en}} puristusViitattu kaasuunnutti, sulatti ja räjäytti hiekkaa roiskien sulaa kivimassaa ympäriinsä20. Se näkyy mustan lasin paloina ja pieninä mineraalipallosina9.2021. </ref> Kraatterit synnyttänytjotka meteoriittisynnytti lieneeilmakehässä osunutMaahan seudullemonina joskuspaloina 1700-satanut tai 1800-luvulla[[rautameteoriitti]]. {{lähde}} Wabarin kraattereita ei saa sekoittaa vulkaaniseen [[Wahban kraatteri]]in<ref>http://www.hohmanntransfer.com/mn/0402/09.htm</ref>.
== Paikantaminen ==
Wabarin meteoriittikraatterit löysi [[Ubar]]in hylättyä kaupunkia etsinyt tutkimusmatkailija [[St John Philby|Harry St. John "Abdullah" Philby]] vuonna 1932. Philby kirjoitti väärin Ubarin Wabariksi ja kraatterien löytöpaikka nimettiin Wabariksi. Oikea Ubarin kaupunki löytyi 400 km tästä paikasta etelään vuonna 1992. Philby toi mukanaan rautameteoriitin palasen. Seudulla on noin 1 000 x 500 m:n läpimittainen [[hiekkadyyni]]en osin peittämä kraatterikenttä 50 hehtaarin alalla. Philby löysi 116 m:n läpimittaisen kraatterin, ja siitä noin 1 km luoteeseen 64 m leveän kraatterin, jossa lienee kaksi päällekkäistä kraatteria.<ref>http://www.britannica.com/eb/article-9075812/Wabar-Craters</ref> Pienin, halkaisijaltaan 11 metriä oleva kraatteri löydettiin vasta vuonna 1994.<ref name="usra" />
Kraatterien reunat koostuvat [[breksia]]sta, .<ref name="usra" /> Suurimman kraatterin syvyydeksi arvioitiin 12 metriä sen löytyessä vuonna 1932, jonka jälkeen syvyys on arvioitu oikeasti pienemmäksi.<ref name="usra" /> Kraatterien synty on ajoitettu [[fissiojäljet|fissiojäljkien]] perusteella ajalle 6400 ± 2600 v sitten, mutta arvio on todennäköisesti liian korkea.<ref name="usra" />
Myöhemmin, vuonna 1995, paikalle saapuivat muun muassa geologit Shoemaker ja Wynn<ref name="usra">http://www.lpi.usra.edu/meetings/lpsc97/pdf/1660.PDF</ref>, jotka löysivät 11 m leveän kraatterin, jonka pohjalla oli aikoinaan sulaa ainesta. Sen synnytti arviolta 1 m:n läpimittainen meteoriitti. Ison kraatterin<!-siis minkä--> ympäristöstä löytyi mustaa lasimaista ainetta ja pyöreitä iskussa syntyneitä mineraalipallosia ja [[koesiitti]]a, paineiskun kärsinyttä kvartsia. Musta lasi on 90 % hiekkaa, ja 10 % meteoriittiainesta. [[Meteoriitti|Meteoriitin]] osuma ulottui vain hiekkaan, ei hiekan alla olevaan kiveen. Vuonna 1965 paikalta löytyi rautameteoriitin pala nimeltä "Kamelin kyttyrä", joka painaa 2,43 tonnia. Se on suurin paikalta löydetty kokonainen pala.
Wabarin meteoriitin uskotaan ilmakehän kitkakuumennuksessa hajonneen moneen osaan ennen iskeytymistään aavikon pintaan. Kun suuri meteoriitin pala osuu maahan, se räjähtää, koska sen liike-energia on valtava. Pienemmät meteoriitit säilyvät ehjänä. Koko meteoriitin uskotaan painaneen yli 3 500 tonnia ja syöksyneen maahan 25 000 tai 40 000–60 000 km/h. [[Impakti|Törmäysräjähdys]] lienee ollut 12 [[kilotonni]]n luokkaa, eli lähelle [[Hiroshiman pommi]]a. Jotkut väittävät törmäyksessä olleen voimaa jopa 20 Hiroshiman pommiin.{{lähde}}
Suurimman iskeytyneen kappaleen läpimitta oli ehkä 9 m. Se teki räjähtäessään 116 m:n läpimittaisen, alkujaan ehkä 12 m syvän, nyt 3 m syvän kraatterin. Kraatterin reuna, joka koostuu [[breksia]]sta, lienee alkujaan ollut 6 m korkea, nyt 0,5 m korkea.<ref name="usra" /> Törmännyt rautameteoriitti oli tyyppiä III AB.
Tarkkaa ajankohtaa meteoriitin putoamiselle ei osata sanoa. Usein väitetään, että Wabarin kraatterit olisivat syntyneet 1863, jolloin Ridadin yli lensi suuri [[bolidi|tulipallo]]. Rijadin yli lensi tulipallo myös 1891, ja Tarimin yli 1704. Kraatterit on ajoitettu [[termoluminesenssi]]lla syntyneeksi 289±46 tai 235–426 vuotta sitten, eli noin vuosina 1580–1765.{{lähde}} Termoluminesenssi on melko epätarkka ajoitusmenetelmä. On tehty myös yksi tuhansien vuosien ikää tukeva ajoitus [[fissiojäljet|fissiojäljistä]], nimittäin 6400 ± 2600 v sitten.{{lähde}} Vuosi 1704 näyttää nykykäsityksen mukaan sopivan Wabarin syntyajaksi parhaiten, koska se sopii paremmin epätarkkoihin termoluminesenssiajoituksiin.{{lähde}}
== Lähteet ==
| 