Wikipedia

Ero sivun ”Väinö Malmivaara” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
202 759 muokkausta
järjestys
KB ym.
Rivi 18:
| suuntaus =
| tuotannon kieli =
| debyyttiteokset = ''Herännäisyyden vainioilta. 1.'' (1908)
| pääteokset =
| sivusto =
| puoliso = Ellen Maria Malmivaara (o.s. Gummerus)
| lapset = Paavo Vilho, Arvi Taneli "Tatu"”Tatu”, Heikki Tapani, Kaisa Salome ja Väinö Juhani "Jukka" ”Jukka”
| vanhemmat = Wilhelmi Malmivaara ja Karin Malmivaara (o.s. Rajander)
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
| uskonto =
| huomioita = Rovasti ja jumaluusopin<br>Jumaluusopin kunniatohtori<br> Kansanopistoyhdistyksen, Suomen Pyhäkouluyhdistyksen ja Oulun Diakonissalaitoksen kunniajäsen<br> Kunnia- ja ansiomerkit: K.SVR 1 ja VR 4, Vapaussodan muistomitali sekä, Suojeluskuntain ansioristi
| allekirjoitus =
}}
 
[[Tiedosto: Malmivaaran perhe.jpg|thumb|350px|right| Väinö ja Ellen Malmivaaran perhe Kiuruvedellä 1926-1943. Vasemmalta: tuleva kouluneuvos [[Tatu Malmivaara|Tatu]], Kaisa, isä Väinö, tuleva piispa [[Jukka Malmivaara|Jukka]], äiti Ellen, Heikki ja Paavo.]]▼
'''Väinö Rafael Malmivaara''' ([[Suuri nimenmuutos|vuoteen 1906]] '''Malmberg''', [[7. marraskuuta]] [[1879]] [[Kiuruvesi]] – [[13. marraskuuta]] [[1958]] Kiuruvesi) oli suomalainen pappi, uskonnonopettaja, kansanopiston johtaja, kirkkoherra, piispa, kansanedustaja, runoilija ja kirjailija. Malmivaara toimi [[Oulun hiippakunta|Oulun hiippakunnan]] [[piispa]]na 1943–1954.
 
Rivi 36:
Väinö Malmivaara syntyi rovasti [[Wilhelmi Malmivaara|Wilhelmi ja Karin Malmivaaran]] o.s. Rajander perheeseen. Wilhelmi Malmivaara oli silloin Kiuruveden pitäjänapulaisena. [[Wilhelmi Malmivaara]] oli herännäisyyden eli [[Körttiläisyys|körttiläisyyden]] johtohahmoja 1900-luvun alussa.
 
Väinö Malmivaara kirjoitti ylioppilaaksi [[Oulun Lyseon lukio|Oulun suomalaisesta klassillisesta lyseosta]] vuonna 1899, valmistui filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta 1907 ja, suoritti teologisen erotutkinnon 1912, ja hänet vihittiin papiksi 1913.
 
Malmivaara avioitui Ellen Maria Gummeruksen kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta: Paavo Vilho (1906), [[Tatu Malmivaara|Arvi Taneli "Tatu”Tatu”]]" (1908), Heikki Tapani (1912), Kaisa Salome (1914) ja [[Jukka Malmivaara|Väinö Juhani "Jukka”Jukka”]]" (1916).
 
== Työ ==
Aluksi Väinö Malmivaara toimi Lapuan yhteiskoulun uskonnonopettajana vuosina 1904–1908 ja vt. uskonnonlehtorina Oulun klassillisessa lyseossa 1908–1909. Tämän jälkeen Malmivaara aloitti kansanopistotyön. Hän oli [[Kainuun Opisto|Kainuun kansanopiston]] johtajana [[Paltamo|Paltamossa]] vuosina 1909–1913 ja Karhunmäen kristillisen kansanopiston johtajana [[Lapua]]lla 1914–1926.
 
Papin tehtäviä hän hoiti 1913–1914 ylimääräisenä pappina Paltamossa, Ristijärvellä ja Kiuruvedellä. Karhunmäen aikana Malmivaara toimi ylimääräisenä pappina Ylistarossa ja kenttäpappina valkoisessa armeijassa 1918. Kirkkoherraksi hänet valittiin Kiuruvedelle, jossa työkaudeksi tuli 1926–1943. Lapualle hänet valittiin kirkkoherraksi 1943, mutta ehti hoitaa virkaa puoli vuotta. Näet Oulun hiippakunnan piispa [[Yrjö Wallinmaa]] oli 1943 tutustumismatkallaan pohjoisen Lapin seurakuntiin. Neuvostopartisaanien hyökkäyksessä tämä sai surmansa. Väinö Malmivaara valittiin Wallinmaan tilalle piispaksi. Malmivaaran piispankausi osui sotien jälkeiseen aikaan, ja hän osallistui keskeisesti seurakuntien jälleenrakennustyöhön. Vuonna 1954 Malmivaara jäi eläkkeelle.
 
Iisalmen lääninrovastiksi Malmivaara valittiin 1933, jossa tehtävässäja hän palvelihoiti tehtävää, kunnes siirtyi Lapualle siirtymiseenvuonna 1943 asti. Kirkolliskokouksen jäsenenä hän oli 1927–1954. Vuosina 1937–1938 hän kuului virsikirjan tarkastuskomiteaan varajäsenenä. Kirkkokäsikirjakomitean jäsenenä hän myös oli sekä kotielämän ongelmia pohtivan komitean puheenjohtajana 1949–1951.
 
Herännäisyys oli Malmivaaralle läheisin herätysliikkeistä. [[Herättäjä-Yhdistys|Herättäjä-Yhdistyksen]] päätoimikunnan puheenjohtajuutta hän hoiti 1922–1954, kuului ''[[Hengellinen Kuukauslehti|Hengellisen Kuukauslehden]]'' toimitukseen vuodesta 1906 vuoteen 1954 ollen, kaksi viimeistä vuotta lehden päätoimittaja.päätoimittajana Hänja kirjoitti Herättäjä-Yhdistyksen muihinkin julkaisuihin. Hän oli Karhunmäen ja Portaanpään kansanopistojen johtokunnissa.
 
Malmivaaran tehtäväalue ulottui myös kunnallisiin ja yleisiin tehtäviin. Eduskunnan jäsenenä hän oli 1927–1933 Kuopion vaalipiiristä. Hän edusti Kansallista Kokoomusta ja kuului Kulkulaitoskulkulaitos-, Perustuslakiperustuslaki- ja Sivistysvaliokuntiinsivistysvaliokuntiin.
 
Malmivaara teki opinto- ja edustusmatkoja Yhdysvaltoihin 1925, Ruotsiin 1945, 1947 ja 1951. Norja oli vuorossa 1947 ja Tanska 1948.
 
== Huomionosoituksia ==
▲[[Tiedosto: Malmivaaran perhe.jpg|thumb|350px|right| Väinö ja Ellen Malmivaaran perhe Kiuruvedellä 19261920-1943luvulla. Vasemmalta: tuleva kouluneuvos [[Tatu Malmivaara|Tatu]], Kaisa, isä Väinö, tuleva piispa [[Jukka Malmivaara|Jukka]], äiti Ellen, Heikki ja Paavo.]]
Malmivaara sai rovastin[[rovasti]]n arvon 1929 ja jumaluusopin kunniatohtorin[[kunniatohtori]]n arvon 1945. Hän sai Kansanopistoyhdistyksen kunniajäsenyyden 1952, Suomen Pyhäkouluyhdistyksen 1954 ja Oulun Diakonissalaitoksen 1956. Hänelle myönnettiin kunnia- ja ansiomerkit K.SVR 1 ja VR 4, Vapaussodan muistomitali sekä Suojeluskuntain ansioristi.
 
== Kirjallisuudesta ==
Väinö Malmivaara kirjoitti runoja, virsiä ja tietokirjallisuutta muiden tehtäviensä ohessa.
 
[[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa]] on viisi Malmivaaran kirjoittamaa virttäː 174 ''"Vielä, Herra, kutsut meitä";'' 244 ''"Te murheelliset";'' 467 ''"Oi Jeesus, siunaa äitiä";'' 496 ''"Oi Jeesus, ota syliisi"'' sekä 504 ''"Ah vuodata, Herra, jo HenkesHenkesi"i. '' [[Siionin virret]] '' -kirjassakokoelmassa on kuusi hänen kirjoittamaansa virttä sekä ''[[Hengellisiä lauluja ja virsiä]]'' -kirjassa kaksi.
 
==Teokset==
*''Herännäisyyden vainioilta. 1.'' Väinämöisen kirjakauppa, 1908.
*''Rukousvirsiä.'' Kustannusosakeyhtiö Herättäjä, 1933.
*''Matti Mankulanaho: heränneenHeränneen kansanmiehen elämäkerta.'' WSOY, 1934.
*''Kun unesta noustiin.'' Herättäjä, 1937.
*''Kuivettunut käsi''. Herättäjä, 1938.
*''Uusi virsi : kertomuksiaKertomuksia nuorille''. Herättäjä, 1938.
*''Hän haavoittaa ja parantaa : paimenkirjePaimenkirje Oulun hiippakunnan seurakunnille ja papistolle.'' Kirjapaja, 1945.
*''Kristuksen rakkaus : puheitaPuheita ja kirjoitelmia.'' Kuva ja sana, 1945.
*''Oulun hiippakunta 1942-1946 1942–1946: Oulun hiippakunnan papiston lokakuun 7-9 p. 1947 pidettävälle synodaalikokoukselle''. Oulun hiippakunta, 1947.
*''Kohti isänmaata.'' Muut tekijät Olavi Kares ja Armas Antila. Herättäjä-yhdistys, 1952.
*''Armoistuimen eteen : puheitaPuheita ja kirjoitelmia vuosien varrelta.'' Herättäjä-yhdistys, 1954.
*''Korven vaeltaja : heränneenHeränneen kansanmiehen elämäkerta''. Herättäjä-yhdistys, 1955.
*''Se armo on sanomaton : saarnojaSaarnoja ja puheita''. Herättäjä-yhdistys, 1960.
 
== Lähteet ==
* {{Kansallisbiografia | id=3057 | nimi=Malmivaara, Väinö (1879–1958) | tekijä=Huhta, Ilkka | ajankohta=28.11.2000 | osa=6 | sivu=474–475 }}
* Toivorikas ja uskollinen. Piispa Väinö Rafael Malmivaaran muistokirja. Heättäjä-Yhdistys, 1961.▼
* ''Nils Gustaf Malmbergin suku : sukukirjaSukukirja.'' Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y., 1993
▲* ''Toivorikas ja uskollinen.: Piispa Väinö Rafael Malmivaaran muistokirja.'' HeättäjäHerättäjä-Yhdistys, 1961.
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.oulunhiippakunta.evl.fi/piispa/piispojen_muotokuvat/ Oulun hiippakunta: Piispojen muotokuvat.]{{404}}
* [http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/ma_me/malmivaara_vaino/ Aapeli ja muita tuttavia:pohjoissavolaisen Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.]
* {{Edustajamatrikkeli|nro=911030}}
 
Rivi 89 ⟶ 91:
|Seuraaja=[[Olavi Heliövaara]]
|Logo=[[Tiedosto:Oulun_piispan_vaakuna.svg|55px|Oulun piispan vaakuna]]
|Kommentti=1943&ndash;19541943–1954}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Malmivaara, Väinö}}
[[Luokka:Oulun evankelis-luterilaisen hiippakunnan piispat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Malmivaara”