Ero sivun ”Kipu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Välittyminen ja säätely hermostossa: tämä on sanottu alempana, ei tarvi toistella |
→Välittyminen ja säätely hermostossa: järjestellään ja lisätään väliotsikot |
||
Rivi 72:
==Välittyminen ja säätely hermostossa==
{{pääartikkeli|[[Kipuaisti]]}}
===Vaiheet===
Kipu välittyy hermojärjestelmässä neljässä vaiheessa. Aluksi kipuärsyke syntyy kudoksessa nosiseptorin aktivoituessa (''transduktio''). Sitten kipu välittyy hermosoluja pitkin keskushermoston niihin osiin, joissa kipu aistitaan (''transmissio''). Kipu voi muuntua hermostossa esimerkiksi stressin tai kipulääkkeiden vaikutuksesta (''modulaatio''). Viimeinen vaihe on kivun kokeminen (''perseptio''), subjektiivinen tunne, jonka aiheuttaa kipua välittävien neuronien aktivoituminen.<ref>Kalso & Kontinen 2018, s. 56–57.</ref>
===Kipuärsyke ja kipuhermopäätteet===
Kipureseptorin ärsytyksen aiheuttamaa kivun aistimista kutsutaan ''nosiseptioksi''.<ref name=kh>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50103 | Nimeke = Kipu | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Käypä hoito | Viitattu = 17.12.2018 }}</ref> Nosiseptiossa eli [[kipuaisti]]ssa kudosvaurioon erikoistuneet vapaat [[Hermopääte|hermopäätteet]] aktivoituvat ja kuljettavat ärsytyksen voimakkuutta vastaavan aktiopotentiaalisarjan [[keskushermosto]]on.<ref name=hoito-opas>{{Verkkoviite | Osoite = https://skty-org-bin.directo.fi/@Bin/3375437d7553a6ccc39494dfe1fc6dc6/1545042527/application/pdf/171537/Kroonisen%20kivun%20hoito-opas_final.pdf | Nimeke = Kroonisen kivun hoito-opas | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry | Selite = luku 3 | Viitattu = 17.12.2018 }}</ref> Kipureseptoreita eli nosiseptoreita ({{k-la|nocere}} = ”''vahingoittaa''”) on kipuhermopäätteissä ympäri kehon. Niitä on runsaasti ihossa, luukalvossa, sidekudoksissa sekä sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa. Nosiseptoreista suurin osa jakautuu kahteen perustyyppiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sweetman SC et al.|Nimike=Martindale: The complete Drug Reference. 34th ed. Analgesia and Pain|Julkaisija=The Pharmaceutical Press|Vuosi=2005|Tunniste=ISBN 0-85369-550-4}}</ref> Ne ovat:▼
Kivun aikaansaava kudosvaurio voi olla mekaaninen, lämmön aiheuttama tai kemiallinen.<ref name=vainio-28 /> Kipua voi aiheuttaa myös hermovaurio.<ref>Vainio 2009, s. 36–37.</ref>
Kudoksia vaurioittavan ärsykkeen havaitsevat kipuhermopäätteet eli nosiseptorit, joita on runsaasti ihossa, luukalvossa, sidekudoksessa ja sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa.<ref name=vainio-28>Vainio 2009, s. 28.</ref> Nosiseptoreista suurin osa jakautuu kahteen perustyyppiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sweetman SC et al.|Nimike=Martindale: The complete Drug Reference. 34th ed. Analgesia and Pain|Julkaisija=The Pharmaceutical Press|Vuosi=2005|Tunniste=ISBN 0-85369-550-4}}</ref> Ne ovat:
* Mekanotermaaliset nosiseptorit, joilla on korkea stimuloitumiskynnys. Ne reagoivat voimakkaaseen haitalliseen ärsytykseen. Niitä on paksuissa [[myeliini]]tupellisissa A-delta-hermosäikeissä, jotka johtavat impulssit nopeasti. A-delta-hermosäikeiden johtumisnopeudet ovat 6-100 m/s. Mekanotermaalisten nosiseptoreiden stimuloiminen tuottaa nopean, terävän ja paikallistettavan kivun, joka aktivoi poisvetorefleksit.
Rivi 80 ⟶ 84:
* Polymodaaliset nosiseptorit. Ne reagoivat useisiin ärsykkeisiin kuten mekaaniseen, termaaliseen (kylmä ja kuuma) ja kemialliseen ärsytykseen. Kudosvaurioiden yhteydessä vapautuvat aineet aktivoivat näitä reseptoreja. Polymodaalisia nosiseptoreita on hitaasti impulsseja johtavissa ohuissa myeliinitupettomissa C-tyypin hermosäikeissä. C-säikeiden johtumisnopeudet ovat alle 2,5 m/s. Niiden kautta välittyvät kivut aistitaan tylppänä, särkevänä ja huonosti paikallistettavana.
===Kiputuntemus ja kipurata===
[[Kuva:Nociceptive pain.jpg|thumb|350px|Nosiseptiivisen kivun mekanismi]]
▲Kipureseptorin ärsytyksen aiheuttamaa kivun aistimista kutsutaan ''nosiseptioksi''.<ref name=kh>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50103 | Nimeke = Kipu | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Käypä hoito | Viitattu = 17.12.2018 }}</ref> Nosiseptiossa eli [[kipuaisti]]ssa kudosvaurioon erikoistuneet vapaat [[Hermopääte|hermopäätteet]] aktivoituvat ja kuljettavat ärsytyksen voimakkuutta vastaavan aktiopotentiaalisarjan [[keskushermosto]]on.<ref name=hoito-opas>{{Verkkoviite | Osoite = https://skty-org-bin.directo.fi/@Bin/3375437d7553a6ccc39494dfe1fc6dc6/1545042527/application/pdf/171537/Kroonisen%20kivun%20hoito-opas_final.pdf | Nimeke = Kroonisen kivun hoito-opas | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry | Selite = luku 3 | Viitattu = 17.12.2018 }}</ref>
Kiputuntemus aiheutuu kudosvaurion aiheuttamasta ärsykkeestä monimutkaisten sähköisten ja kemiallisten tapahtumien kautta hermojen niin sanotussa kipuradassa. Kipurata alkaa kudoksissa olevista pienistä hermopäätteistä. Niistä se kulkee hermorunkoja pitkin kohti [[selkäydin]]tä ja jatkuu [[Selkäydin|selkäytimen]] kipujuosteena kohti aivokeskuksia. Kipurata päättyy [[Aivokuori|aivokuorelle]].<ref>Vainio 2009, s. 27.</ref>▼
Kipusignaali voidaan havaita porttikontrolliteorian mukaisesti vasta, kun se on siirtynyt ääreishermostosta selkäytimen kautta aivoihin. Portilla viitataan ääreishermoston afferentin neuronin ja keskushermoston projektioneuronin välillä olevaan selkäytimen takasarven substantia gelatinosa -kerroksessa sijaitsevaan synapsiin. Kyseinen synapsi pystyy myös muuntamaan kipuviestiä tai pysäyttämään sen etenemisen. Koska kipukokemus on usean eri neuronin vuorovaikutuksen säätelemää, esimerkiksi silittämisen ja puhaltamisen kaltaiset heikot ärsykkeet saattavat lievittää kipua. Tämä selittyy sillä, että ohuita nosiseptiivisia hermosäikeitä paksumpien ja nopeampien tuntohermosäikeiden stimulointi peittoaa kipusignaalit alleen.<ref>NCS-HUIPPUKYLMÄHOITO FYSIOTERAPEUTIN TYÖVÄLINEENÄ. Becks Markus,Pousi Matias. Opinnäytetyö, Laurea 2020. Sivu 18. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/352642/Becks_Markus_ja_Pousi_Matias_NCS-Huippukylm%c3%a4hoito_fysioterapeutin_ty%c3%b6v%c3%a4lineen%c3%a4.pdf?sequence=2&isAllowed=y▼
</ref>▼
▲Kiputuntemus aiheutuu kudosvaurion aiheuttamasta ärsykkeestä monimutkaisten sähköisten ja kemiallisten tapahtumien kautta hermojen niin sanotussa kipuradassa. Kipurata alkaa kudoksissa olevista pienistä hermopäätteistä. Niistä se kulkee hermorunkoja pitkin kohti [[selkäydin]]tä ja jatkuu [[Selkäydin|selkäytimen]] kipujuosteena kohti aivokeskuksia. Kipurata päättyy [[Aivokuori|aivokuorelle]].<ref>Vainio 2009, s. 27.</ref>
Jos jatkuva kipuärsytys aiheuttaa hermojärjestelmässä muutoksia, kipu voi jatkua senkin jälkeen kun alkuperäinen, kudosvauriota aiheuttava ärsytys on jo lakannut.<ref>Vainio 2009, s. 27.</ref>▼
▲Kivun aikaansaava kudosvaurio voi olla mekaaninen, lämmön aiheuttama tai kemiallinen. Kudoksia vaurioittavan ärsykkeen havaitsevat kipuhermopäätteet eli nosiseptorit, joita on runsaasti ihossa, luukalvossa, sidekudoksessa ja sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa. Mekaanisessa kudosvauriossa tuntuu ensin terävä, nopea kipu, ja välitön impulssi kulkee nopeasti pitkin A-delta-hermosäikeitä. Muutama sekunti sen jälkeen alkaa tylppä, pitkäkestoisempi ja epämiellyttävämpi kipu, joka kulkee hitaammin pitkin C-hermosäikeitä.<ref>Vainio 2009, s. 28.</ref>
Ruumiin kudokset ja keskushermosto lähettävät informaatiota kipuradalla selkäytimen takasarven [[Synapsi|synapseihin]]. Informaatio voi olla kipua lisäävää eli ekskitatorista, tai kipua estävää eli inhibitorista. Selkäytimen etuosassa on hermoratoja, joita pitkin kipu välittyy kohti aivoja. Osa näistä radoista päättyy [[Keskiaivot|keskiaivoihin]], ja osa jatkaa suoraan aivokuoreen. Myös [[Aivorunko|aivorungon]] kautta kulkee tärkeää informaatiota. Kipu havaitaan ja koetaan aivokuoressa. [[Limbinen järjestelmä|Limbiseen järjestelmään]] on yhteydessä kipuun liittyvä epämiellyttävyyden, kärsimyksen ja ahdistuksen kokemus. Aivot voivat myös sammuttaa kivun väliaikaisesti lähettämällä selkäytimen releasemalle hermoimpulsseja, jos niiden mielestä kipuun ei jossain tilanteessa tule kiinnittää huomiota. Keskushermoston laskevat, kipua estävät radat voivat erilaisten välittäjäaineiden avulla vähentää kivun voimakkuutta esimerkiksi voimakkaan keskittymisen vaikutuksesta. Kipua voidaan vähentää myös kipulääkkeillä ja sähköisellä stimulaatiolla.<ref>Vainio 2009, s. 30–31.</ref>
===Kipujärjestelmän välittäjäaineet===
Kipujärjestelmän [[välittäjäaine]]ita tunnetaan yli kolmekymmentä. Näitä ovat esimerkiksi selkäytimen opioidipeptidit kuten enkefaliinit, beetaendorfiini ja [[dynorfiini]], sekä kipua estävissä laskevissa radoissa toimivat 5-hydroksitryptamiini eli [[serotoniini]] sekä [[noradrenaliini]].<ref>Vainio 2009, s. 33–34.</ref>
===Kipuhavainto aivoissa===
▲Kipusignaali voidaan havaita porttikontrolliteorian mukaisesti vasta, kun se on siirtynyt ääreishermostosta selkäytimen kautta aivoihin. Portilla viitataan ääreishermoston afferentin neuronin ja keskushermoston projektioneuronin välillä olevaan selkäytimen takasarven substantia gelatinosa -kerroksessa sijaitsevaan synapsiin. Kyseinen synapsi pystyy myös muuntamaan kipuviestiä tai pysäyttämään sen etenemisen. Koska kipukokemus on usean eri neuronin vuorovaikutuksen säätelemää, esimerkiksi silittämisen ja puhaltamisen kaltaiset heikot ärsykkeet saattavat lievittää kipua. Tämä selittyy sillä, että ohuita nosiseptiivisia hermosäikeitä paksumpien ja nopeampien tuntohermosäikeiden stimulointi peittoaa kipusignaalit alleen.<ref>NCS-HUIPPUKYLMÄHOITO FYSIOTERAPEUTIN TYÖVÄLINEENÄ. Becks Markus,Pousi Matias. Opinnäytetyö, Laurea 2020. Sivu 18. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/352642/Becks_Markus_ja_Pousi_Matias_NCS-Huippukylm%c3%a4hoito_fysioterapeutin_ty%c3%b6v%c3%a4lineen%c3%a4.pdf?sequence=2&isAllowed=y
▲</ref>
▲Jos jatkuva kipuärsytys aiheuttaa hermojärjestelmässä muutoksia, kipu voi jatkua senkin jälkeen kun alkuperäinen, kudosvauriota aiheuttava ärsytys on jo lakannut.<ref>Vainio 2009, s. 27.</ref>
==Havaitseminen aivoissa ja kokeminen==
| |||