Ero sivun ”Orivesi (Saimaa)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→top: pelkkä saimaa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
p Puhos ei ole enää taajama |
||
Rivi 41:
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa]]seen luettava järvenosa [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta, kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta sekä pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran ja rinnakkaisten salmien kautta [[Pyyvesi|Pyyveteen]] ja edelleen [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonveden]] kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]]. Hyvin pieni osa Oriveden vesistä poistuu etelässä [[Raikuun kanava]]n kautta [[Puruvesi|Puruveteen]].
Orivesi on sokkeloinen, yli 1 500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 kilometriä ja leveyttä 16 kilometriä järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu [[Paasselkä]], keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 km², ja niistä suurimmat ovat [[Oravisalo]], [[Varpasalo]], [[Niinikkosaari]], Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee [[Savonrannan kirkonkylä]], pohjoisrannalla [[Liperin kirkonkylä]] ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen [[Puhos (Kitee)|Puhoksen
Oriveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, eteläisen Paasselän osalta erinomainen. Tyydyttäviksi on luokiteltu Liperin pieni Kirkkolahti sekä Hepolahti järven pohjoisimmassa kolkassa.<ref name="ympäristö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=113920&lan=fi | Nimeke = Pintavesien laatu 2000–2003 -esite | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.1.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 25.4.2013 | Kieli = }}</ref>
| |||