Ero sivun ”Nils Ludvig Arppe” versioiden välillä

[[kuva:Jarnefelt Eero Nils Ludvig Arppe Portrait.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Eero Järnefelt]]in maalaama muotokuva Nils Ludvig Arppesta.]]

'''Nils Ludvig Arppe''' ([[19. joulukuuta]] [[1803]] [[Kitee]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pakarinen, Sirpa | Otsikko = N. L. Arppe 200 vuotta osa 1/2 | Julkaisu = Koti-Karjala | Ajankohta = 20.8.2003 | www = httphttps://sukuarchive.arppe.fiis/autohtml.php?filename=NL%20Arppe/kotikarjala/index.htmZoSY | Viitattu = 26.11.2010 }}</ref>, Suoparsaari – [[9. joulukuuta]] [[1861]] [[Värtsilä (Venäjä)|Värtsilä]]<ref name="arp2">{{Lehtiviite | Tekijä = Pakarinen, Sirpa | Otsikko = N. L. Arppe 200 vuotta osa 2/2 | Julkaisu = Koti-Karjala | Ajankohta = 23.8.2003 | www = httphttps://sukuarchive.arppe.fiis/autohtml.php?filename=NL%20Arppe/kotikarjala/index2.htmCJik | Viitattu = 26.11.2010 }}</ref>) oli suomalainen teollisuusmies, joka omisti muun muassa [[Värtsilä (Venäjä)|Värtsilän]], [[Utra]]n ja [[Puhos (Kitee)|Puhoksen]] sahat sekä [[Värtsilän ruukki|Värtsilä]]n ja [[Möhkön rautaruukki|Möhkö]]n rautaruukit ja [[Ilajankosken harkkohytti|Ilajankosken]] ja [[Käenkosken harkkohytti|Käenkosken]] [[harkkohytti|harkkohytit]] [[Pohjois-Karjala]]ssa.

Arppen vanhemmat olivat [[laamanni]] Nils Arppe (1766–1823) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Margareta Sofia Wegelius. Arppe pääsi ylioppilaaksi Turussa 1820 ja hän suoritti tuomarintutkinnon [[Turun akatemia]]ssa 1823 sekä oli [[auskultantti]]na [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeudessa]] 1823. Seuraavana vuonna hän aloitti työn lankomiehensä Johan Fabritiuksen sahaliikkeessä Kiteen Puhoksessa sahaliikkeen ja kartanon hoitajana. Hän perusti 1832 [[Kuurnankoski|Kuurnankosken]] sahan ja vuokrasi seuraavana vuonna Puhoksen ja Utran sahat.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Salmela, Alpo | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1952 | Vuosi = 1951 | Sivu = 226–227 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref><ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Ludvig Arppe. Verkkojulkaisu 2005 <http[https://wwwylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13368> Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Ludvig Arppe]. Verkkojulkaisu 2005. LuettuViitattu 818.29.20172021.</ref>

Arppe tunnetaan myös [[Läskelän paperitehdas|Läskelän paperitehtaan]] perustajana. [[Wärtsilä|Wärtsilä Oyj:n]] juuret ovat Värtsilään vuonna 1834 perustetussa sahassa, jonka Arppe osti vuonna 1836. Vuonna 1833 Arppe rakennutti [[Kitee]]n Puhoksessa [[Ilmarinen (höyrylaiva)|Ilmarisen]], Suomen ensimmäisen höyrylaivan, joka hinasi [[lotja|puutavaralotjia]] [[Saimaa]]n vesistössä.<ref name=yom/> Arppe myös raivautti vesireittejä, jotta [[uitto]] sujuisi helpommin.<ref name=yom/>

Arppe oli naimisissa 1840–1843 Jeanette Porthanin (k. 1843) kanssa, 1845–1855 edellisen sisaren Matilda Porthanin (k. 1855) kanssa ja vuodesta 1856 Amalia Kristina Seitzin (k. 1908) kanssa tämän ensimmäisessä avioliitossa. Arppen poikia olivat tohmajärveläinen tilanomistaja, kunnallisneuvos Nils Josef Edvard Arppe (1841–1887) ja Värtsilän ja Möhkön rautatehtaiden isännöitsijä Klas Ludvig Arppe (1846–1891). <ref name=yom/>

[[kuva:Nils Ludwig Arppe - muistomerkki pystytetty 1936 vanhaan Värtsilään.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Wärtsilä Oy:n pystyttämä Nils Ludwig Arppe-muistomerkki vanhassa Värtsilässä vuonna 1936.]]

*[http://wwwcgi.pohjoiskarjalanmuseojns.fi/koulu/kuma/kohteet/utra_saha.html#arppe Pohjois-KarjalanKuMa: museoUtran sahalaitokset]