Ero sivun ”Mosambik” versioiden välillä

Mosambikia halkovista joista suurimpia ovat [[Sambesi]] ja [[Limpopojoki|Limpopo]]. Muita merkittäviä jokia ovat [[Buzi]], [[Chinde]], [[Komati]], [[Maputo (joki)|Maputo]], [[Mazowe]], [[Pungwe]], [[Ruvuma]], [[Save]] ja [[Shire-joki|Shire]]. Niihin on rakennettu patoja ja tekoaltaita sähkön tuotantoa varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sovereign-publications.com/mozambique.htm | Nimeke=Mozambique leads southern Africa in energy resources | Julkaisija= Souvereign Publications | Ajankohta=2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.12.2009}}{{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.panda.org/what_we_do/footprint/water/dams_initiative/examples/zambezi_river_basin/ | Nimeke =The Cahora Bassa Dam, Mozambique | Julkaisija =WWF | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.12.2009}}{{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ipsnews.net/africa/nota.asp?idnews=48969 | Nimeke =Watching the Water Flow Away | Julkaisija =Inter Press Service IPS | Kieli ={{en}} | Ajankohta=23.10.2009 | Tekijä =Machado Z | Viitattu = 18.12.2009}}{{404}}</ref> Monet joista tulvivat sadekaudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.irinnews.org/Report.aspx?ReportId=76126 | Nimeke =Fear of more flooding to come | Julkaisija=IRIN | Ajankohta=7.1.2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.12.2009}}</ref> Mosambikissa on kaksi suurta järveä. Maan pohjoisosan [[Njassajärvi]] on Afrikan kolmanneksi suurin järvi ja kuuluisa [[kotoperäisyys|kotoperäisistä]] kalalajeista. Mosambikin alueella järvestä on kolmasosa. Teten maakunnassa on [[Cahora Bassa]]n tekojärvi.<ref>King, s. 11</ref>

[[Nacala]]n luonnonsatama on 14 metriä syvä ja Kaakkois-Afrikan paras.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jica.go.jp/english/news/press/2012/130307_01.html | Nimeke =Signing of Japanese ODA Loan Agreement with the Republic of Mozambique | Tekijä = | Ajankohta =7.3.2013 | Julkaisija =Japan International Cooperation Agency | Viitattu = 8.9.2014 }}{{404}}</ref> Maputon pohjoispuolella on miltei puolet maan pinta-alasta kattava rannikkotasanko, joka on maan tärkeimpiä viljelyalueita. Maan eteläosien sisämaa on pääosin kumpuilevaa [[savanni]]a. Pohjoisosat ovat pääasiassa [[ylänkö]]ä.<ref name="geographica">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu = 345| Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 4.12.2009}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = FACTA – Tietosanakirja| Vuosi = 2006| Sivu = 508| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-31930-9| Viitattu = 12.12.2009}}</ref>

[[Limpopon luonnonpuisto]] maan eteläosassa, Gazan maakunnassa, on osa hanketta, jonka tavoitteena on luoda suuri yhtenäinen suojelualue kolmen valtion alueelle: Mosambikiin, Zimbabween ja Etelä-Afrikkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greatlimpopopark.com/ | Nimeke =About the Great Limpopo Transfrontier Park | Julkaisija =Peace Park | Kieli ={{en}} | Viitattu =28.11.2009}}{{404}}</ref> Koko suojelualueen tavoitekoko on 4,4 miljoonaa hehtaaria.<ref name="LPN">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.limpopopn.gov.mz/ | Nimeke=O Parque Nacional do Limpopo | Julkaisija =Limpopo National Park (PNL) | Kieli ={{pt}} | Viitattu = 28.11.2009}}{{404}}</ref>

Mosambikin rannikolla Intian valtameressä olevat [[Bazaruton saaristo|Bazaruton]] ja [[Quirimbas]]in saaristot ovat osittain kansallispuistoina ja houkuttelevat turisteja hiekkarannoilla ja koralliriutoilla.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.quirimbas-mozambique.com/ | Nimeke =Quirimbas Archipelago | Julkaisija =Island Safari | Kieli ={{en}} | Viitattu = 10.12.2009}}{{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.bazaruto-archipelago.com/ | Nimeke =Bazaruto Archipelago | Julkaisija =Island Safari | Kieli ={{en}} | Viitattu = 10.12.2009}}{{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/tentativelists/5380/ | Nimeke =Tentative lists: The Quirimbas Archipelago | Julkaisija =Unesco | Kieli ={{en}} | Viitattu = 10.12.2009}}</ref>

Etelä-Mosambikin maisemaa hallitsee pohjoista kohti kapeneva rannikkotasanko. Rannikolta sisämaahan mentäessä maa kohoaa portaittain High Veldin laakioiksi.<ref name="TKL"/> Sisämaan ylängön korkeus on 250–600 metriä.<ref name="Nyt">{{Kirjaviite | Nimeke =Maailma nyt |Selite= Eteläinen Afrikka| Vuosi =1993 | Sivu =122-125 | Julkaisija =Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-4925-9 }}</ref> Etelässä on hiekkakivitasankoja ja Sambesijoen pohjoispuolella niitä korkeampia graniittitasankoja. Mosambikin länsirajalla ylänkö muuttuu vuoristoksi. Luoteessa maa viettää jyrkästi Njassajärven rantaa kohti.<ref name="TKL"/> Mosambikin kallioperä muodostuu maan pohjois- ja luoteisosassa pääosin prekambrisen kauden kivilajeista. Etelämpänä taas on [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisen]] ja [[Kenotsooinen maailmankausi|kenotsooisen maailmankauden]] sedimenttejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uoguelph.ca/~geology/rocks_for_crops/39mozambique.PDF | Nimeke =Mozambique – Geological Outline | Julkaisija=University of Guelph | Viitattu =21.12.2009 | Kieli={{en}} }}{{404}}</ref>