Ero sivun ”Luolafossa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Löydöt ja niiden ajoitus: Täsm. keskustelusivun mukaan.
→‎Taksonomia: selvennetty hieman aukkoa fossiiliaineistossa
Rivi 64:
Luolafossa kuuluu ''[[Cryptoprocta]]''-sukuun yhdessä nykyisen fossan (''Cryptoprocta ferox'') kanssa.<ref name="Meador91" /> Suku luettiin aiemmin [[Sivettieläimet|sivettieläimiin]] (Viverridae),<ref name="Meador20–21" /> mutta nykyään sen katsotaan olevan osa [[Madagaskarin petoeläimet|Madagaskarin petoeläinten]] heimoa (Eupleridae), joka sisältää kaikki Madagaskarilla luontaisesti elävät petoeläimet.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Goodman, Steven M. & Helgen, Kristofer M.|Otsikko=Species limits and distribution of the Malagasy carnivoran genus ''Eupleres'' (Family Eupleridae)|Julkaisu=Mammalia|Ajankohta=25.2.2010|Vuosikerta=74|Numero=2|Sivut=177–185|Julkaisija=De Gruyter|Doi=10.1515/mamm.2010.018|www=https://repository.si.edu/bitstream/handle/10088/11693/vz_Goodman_and_Helgen_2010_Mammalia_Eupleres_.pdf?sequence=1&isAllowed=y|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=9.9.2021|Kieli={{en}}}}</ref> Madagaskarin petoeläimet ovat läheisintä sukua [[Mangustit|mangusteille]] (Herpestidae), mutta ne ovat eläneet eristyksissä Madagaskarilla arviolta noin 20 miljoonaa vuotta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rolland, Jonathan et al.|Otsikko=Dispersal is a major driver of the latitudinal diversity gradient of Carnivora|Julkaisu=Global Ecology and Biogeography|Ajankohta=20.7.2015|Vuosikerta=24|Numero=9|Sivut=1059–1071|Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd|Doi=10.1111/geb.12354|Issn=1466-822X|www=https://www.phyloeco.bio.ens.psl.eu/pdf/Rollandetal2015GEB.pdf|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=9.9.2021|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Vaikka Madagaskarilla on ollut petoeläimiä pitkään, niistä on löydetty vain suhteellisen nuoria, mineralisoitumattomia subfossiileja.<ref name="Past178" /> Tämä johtuu siitä, että Madagaskarin fossiiliaineistossa on melkein[[Myöhäisliitukausi|myöhäisliitukauden]] ja [[Pleistoseeni|myöhäispleistoseenin]] välillä yli 60 miljoonan vuoden aukko, jonka ajalta maaeläinten fossiilit puuttuvat lähes kokonaan.<ref name="Past178" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lee, Carol et al.|Otsikko=Genetic origins and diversity of bushpigs from Madagascar (''Potamochoerus larvatus'', family Suidae)|Julkaisu=Scientific Reports|Ajankohta=26.11.2020|Vuosikerta=10|Numero=1|Sivut=20629|Pmid=33244111|Doi=10.1038/s41598-020-77279-5|Issn=2045-2322|www=https://www.nature.com/articles/s41598-020-77279-5|Viitattu=15.9.2021|Kieli={{en}}}}</ref> Luolafossa on toistaiseksi sukunsa ja heimonsa ainoa hyväksytty sukupuuttoon kuollut laji,<ref name="abc" /> mutta [[Tsimanampetsotsan kansallispuisto]]ssa sijaitsevasta vedenalaisesta luolasta on löydetty hyvin suuren ''Cryptoprocta''-yksilön [[olkaluu]], joka ilmeisesti kuuluu ennestään tuntemattomalle lajille.<ref name="Meador161" /><ref name="ajpa" />
 
Luolafossan kuvasi ensimmäisen kerran [[Guillaume Grandidier]] vuonna 1902. Ensimmäiset subfossiiliset jäänteet löydettiin Andrahomanan luolasta Kaakkois-Madagaskarilta,<ref name="Meador105" /> ja lajiepiteetti ''spelea'' tulee [[latina]]n sanasta ''speleum'' ’luola’.<ref name="Past76" /> Grandidier katsoi jäänteiden kuuluneen fossan suurikokoiselle muodolle ja antoi eläimelle nimen ''Cryptoprocta ferox'' var. ''spelea''. Vuodesta 1935 lähtien jotkut tutkijat ovat pitäneet tätä muotoa omana lajinaan ''Cryptoprocta spelea'', mutta vasta vuonna 2004 julkaistiin vertaileva tutkimus, joka vahvisti luolafossan olevan erillinen, sukupuuttoon kuollut laji.<ref name="Past178" /><ref name="Meador105–106" /> Lajistatusta tukevat luolafossan ja fossan eroavaisuudet [[Morfologia (biologia)|morfologiassa]] ja ruumiinkoossa.<ref name="Meador106" />