Ero sivun ”Kotimaisten kielten keskus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kouluhallitus lakkasi olemasta 31.3.1991, 1.4.1991 alkaen se on ollut Opetushallitus. Opetushallitus sijaitsee ja on koko olemassaolonsa sijainnut Hakaniemenranta 6/Hakaniemenkatu 2:n virastotalossa. Siksi rakennusta on ehkä harhaanjohtavaa kutsua "entiseksi Kouluhallituksen taloksi" vaikka se tietyst sitäkin on.
Tridon1971 (keskustelu | muokkaukset)
ulkoasun muokkausta+tieto uudesta johtajasta+lähde
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kotus-logo.jpg|thumb|right|Kotimaisten kielten keskuksen nykyinen logo.]]
'''Kotimaisten kielten keskus''' (lyh. '''Kotus''',<ref>Lyhenne tulee entisestä nimestä '''Ko'''timaisten kielten '''tu'''tkimuskesku'''s''' {{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonohjepankki.fi:80/ohje/440|nimeke=Lyhenneluettelo: K|julkaisu=Kielitoimiston ohjepankki|viitattu=2019-04-08|}}</ref> {{k-sv|Institutet för de inhemska språken}}, {{k-rom|Finnosko tšimbengo instituutos}}, {{k-se|Ruovttueatnan gielaid guovddáš}}, {{k-sms|Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs}}, {{k-smn|Päikkieennâm kielâi kuávdáš}}) on [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriön]] alainen asiantuntijalaitos.<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2 Kotimaisten kielten keskus: Tietoa Kotuksesta.]</ref> Kotuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Kotuksen tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Laitoksen nykyinen nimi Kotimaisten kielten keskus otettiin käyttöön vuonna 2012.
 
Keskuksen työntekijämäärä on noin 80. Kotus sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Hakaniemi|Hakaniemessä]].
 
==Historia==
Kotimaisten kielten keskus perustettiin vuonna 1976 nimellä '''Kotimaisten kielten tutkimuskeskus'''. Tuolloin yhdistettiin valtion tutkimuslaitokseksi erillisiä suomen ja sukukielten kielentutkimusyksiköitä ja -laitoksia, muun muassa [[E. N. Setälä]]n perustama tutkimusarkisto [[Suomen suku (tutkimusarkisto)|Suomen suku]], Nykysuomen laitos ([[kielitoimisto]]), Sanakirjasäätiö ja Suomen nimiarkiston säätiö. Tutkimuskeskukseen liitettiin myös ruotsin kielen huolto (Språkvård), murteiden ja nimistöntutkimus omaksi osastokseen. Suomen opetusministerinäkin toiminut fennougristi [[Lauri Posti]] oli tärkeä aloitteentekijä tutkimuskeskuksen toiminnan alkuvaiheessa. Laitoksen johtajina ovat toimineet [[Esko Koivusalo]], [[Tuomo Tuomi]], [[Pauli Saukkonen]] ja [[Pirkko Nuolijärvi]]. NykyinenViimeisimmän johtaja onjohtajan, professori [[Ulla-Maija Forsberg|Ulla-Maija Forsbergin]] kausi päättyi heinäkuussa 2021 ja uudeksi pääjohtajaksi nimettiin filosofian tohtori Leena Nissilä. LaitoksenNissilän nykyinenvirkakausi nimialkaa 1. lokakuuta 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008264942.html|nimeke=Kieli {{!}} Kotimaisten kielten keskuskeskuksen otettiinjohtajaksi käyttöönsuomi vuonnatoisena 2012.kielenä -opetuksen uranuurtaja Leena Nissilä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-09-15|viitattu=2021-09-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
==Toiminta==