Ero sivun ”Morandi-silta” versioiden välillä

Sillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1963, ja se valmistui vuonna 1967. Sillan kokonaispituus onoli 1&nbsp;102 metriä, kannen korkeus maasta 45 metriä, ja sen kolme teräsbetonipylonia kohoavatkohosivat 90 metrin korkeuteen. Sillan pisin jänneväli onoli 210 metriä. Verkkosivusto Structuraen mukaan sillan kolme pisintä jännettä ovatolivat 202,50, 207,90 ja 142,65 metriä pitkät. Lisäksi siinä onoli kuusi 73,20 metrin jännettä. Sivuston mukaan sillan [[Pyloni|pyloneiden]] kokonaiskorkeus maasta onoli 100,20 metriä, josta sillan kannen yläpuolella 45,40 metriä ja kannen korkeudeksi maanpinnasta tulisi tällöin 54,8 metriä.<ref name=str>{{Verkkoviite | Osoite = https://structurae.net/structures/polcevera-viaduct | Nimeke = Polcevera Viaduct | Julkaisu = Structurae | Viitattu = 15.8.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Polceveran maasillan oli suunnittellut italialainen siltasuunnittelija [[Riccardo Morandi]] (1902–1989).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://structurae.net/persons/riccardo-morandi | Nimeke = Riccardo Morandi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Structurae | Viitattu = 15.8.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref> [[Liikennevirasto]]n ''Sillat ja ympäristö'' -julkaisun mukaan sillassa onoli käytetty runsaasti teräsbetonisia valmisosia ja elementtitekniikkaa, joka mahdollisti rakennustyön sujuvan etenemisen kaupunkiympäristössä. Sillan kansi onoli ripustettu ylhäältä pyloneista, ja sitä tukevat näyttävät vinot pilarit altapäin. Siltaa pidettiin valmistumisaikanaan rakenteellisesti edistyksellisenä ja modernien siltojen esikuvana. Julkaisu toteaa, että sittemmin käsitys sillan soveltuvuudesta osaksi ympäristöään on muuttunut: silta hallitsi nykynäkemyksen mukaan liikaa maisemaa ja oli rakenteeltaan liian teknisen näköinen.<ref name=al>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/italian-onnettomuussilta-oli-erikoinen-ja-sita-korjattiin-tragedian-aikaan-vahan-virityksenomainen-201136460/ | Nimeke = Italian onnettomuussilta oli erikoinen ja sitä korjattiin tragedian aikaan | Tekijä = Hyttinen, Tuomo | Ajankohta = 14.8.2018 | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 15.8.2018 }}</ref><ref name= sjy>{{Kirjaviite | Tekijä = Tervaoja, Jussi & Myllymäki, Tiina & Aitta, Seppo| Nimeke = Sillat ja ympäristö | Vuosi =2013 | Sivu = 16–17| Selite = Liikenneviraston oppaita 3/2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Tunniste = ISSN 1798-6605 | www = https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lop_2013-03_sillat_ymparisto_web.pdf | www-teksti = Verkkojulkaisu | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 15.8.2018 }}</ref>

Silta oli yksi varhaisimmista vinoköysisilloista. Suomalaisen silta-asiantuntijan, tekniikan tohtori Risto Kiviluoman mukaan sillan rakennuspaikka saneli pitkälti sillan rakenneratkaisut: [[maasilta]] eli viadukti ylittää valmiin kaupunkirakenteen. Sillan kansi päädyttiin rakentamaan nivelrakenteisena. Kiviluoma arvelee, että 1960-luvulla ei osattu varautua liikenteen aiheuttamaan nivelten kulumiseen ja ehkei myöskään betonin väsymiseen. Hän mainitsee myös sillan rakenteiden tarkastamisen ja kunnossapidon olevanolleen vaikeaa sillan korkeuden takia. Morandin sillan kaltaisia siltoja ei enää rakenneta, vaan nykyään rakennettavissa vinoköysisilloissa sillan kansi on jäykkä. Esimerkkinä nykyaikaisesta pitkästä ja korkeasta sillasta Kiviluoma mainitsee [[Millaun maasilta|Millaun maasillan]] Ranskassa: kehittyneiden rakennusmenetelmien ansiosta sillassa on yhtenäinen kansirakenne.<ref name=tt>{{Verkkoviite | Osoite =