Ero sivun ”Vouti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viite
linkki: Juhana III
Rivi 1:
'''Vouti''' ({{k-la|advocatus}}, {{k-goh|Vogt}}, {{k-sv|fogde}}) on Pohjoismaissa [[kuningas|kuninkaan]] virkamiehestä käytetty nimitys. [[Keskiaika|Keskiajalla]] voudit kuuluivat [[aateli|ylhäisaateli]]in. Heidän tehtäviään oli tuolloin periä kuninkaalle menevät verot sekä toimia käskynhaltijana tietyllä alueella tai linnassa linnanisännän apulaisena. Esimerkiksi Turun [[linnanvouti]]na toimi vuosina 1515-1520 laamanni [[Klaus Henrikinpoika Horn|Klaus Henrikinpojan]] poika [[Krister Klaunpoika Horn (k. 1520)|Krister]].<ref>Suomen historia osa 2:Keskiaika 1985, 178</ref>
 
Voudin asema saattoi houkutella haltijansa väärinkäytöksiin. Vuonna 1589 kuninkaallekuningas [[Juhana III]]:lle Tukholmaan toimitetussa ''Suuressa valituksessa'' kerrotaan voudeista seuraavaa: "''Päivittäin tapahtuvin laittomin toimin, väkivallalla ja vääryydellä Ruotsin kruunulle suureksi vahingoksi ja meille ikuiseksi surkeudeksi ovat [[knaappi|knaapit]], voudit ja voudinkirjurit, nimismiehet, verokuntamiehet ja rikkaat talonpojat näinä kalliina aikoina rikastuneet''". Jo aikaisemmin, vuonna 1581 oli Juhana III antanut määräyksen erityisistä tutkintakäräjistä sen selvittämiseksi olivatko eräät voudit ja voudinkirjurit pettäneet häntä tai hänen alamaisiaan.{{Lähde}}
 
Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä ([[jahtivouti]], lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee [[Seitsemän veljestä|Seitsemässä veljeksessä]] kyläläisten keskuudestaan valitseman ''jahtivoudin'' ja toisaalta [[Viertolan kartano|Viertolan]] ''kartanon voudin''.<ref>Seitsemän veljestä, ensimmäinen luku, yhdeksäs luku</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti