Ero sivun ”Vouti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
linkki, seitsemän veljestä -romaaniin liittyviin lähdepyyntöihin vastattu |
||
Rivi 3:
Voudin asema saattoi houkutella haltijansa väärinkäytöksiin. Vuonna 1589 kuninkaalle Tukholmaan toimitetussa ''Suuressa valituksessa'' kerrotaan voudeista seuraavaa: "''Päivittäin tapahtuvin laittomin toimin, väkivallalla ja vääryydellä Ruotsin kruunulle suureksi vahingoksi ja meille ikuiseksi surkeudeksi ovat [[knaappi|knaapit]], voudit ja voudinkirjurit, nimismiehet, verokuntamiehet ja rikkaat talonpojat näinä kalliina aikoina rikastuneet''". Jo aikaisemmin, vuonna 1581 oli Juhana III antanut määräyksen erityisistä tutkintakäräjistä sen selvittämiseksi olivatko eräät voudit ja voudinkirjurit pettäneet häntä tai hänen alamaisiaan.{{Lähde}}
Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä ([[jahtivouti]], lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee [[Seitsemän veljestä|Seitsemässä veljeksessä]] kyläläisten keskuudestaan valitseman ''jahtivoudin'' ja toisaalta [[Viertolan kartano|Viertolan]] ''kartanon voudin''.
===Maavouti===
[[Turun linnalääni]]ssä oli maavouti jo 1400-luvulla, jonka tehtävänä paikallishallinnon virkamiehenä oli johtaa [[hallinto]]a ja kruunun [[vero]]nperintää tietyllä alueella.<ref>[http://fho.sls.fi/uppslagsord/4746/landsfogde/ Landsfogde,] Förvaltningshistorisk ordbok, SLS</ref>
| |||