Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
p
→‎Asemasotavaiheen tilanne ja tapahtumat: Kieliopin korjailua, linkin lisäys.
p (→‎Asemasotavaiheen tilanne ja tapahtumat: Kieliopin korjailua, linkin lisäys.)
[[Tiedosto:Continuation War December 1941 Finnish.jpg|pienoiskuva|Rintamatilanne joulukuussa 1941.]]
 
Mannerheim ja presidentti [[Risto Ryti]] suhtautuivat kielteisesti Leningradin valloitukseen ja sen suoraan tukemiseen, samoin kuin [[Muurmannin rata|Muurmannin radan]] katkaisemiseen, jotta argumentti erillissodasta pitäisi ja jotta Suomella säilyisivätsäilyisi paremmat rauhanneuvottelumahdollisuudet Saksan mahdollisen häviönkin yhteydessä.<ref name="AutoVM-21"/> Suomalaisten eteneminen pysähtyi Mannerheimin käskystä joulukuussa 1941, jolloin alkoi niin kutsuttu '''asemasotavaihe'''. Se kesti kaksi ja puoli vuotta. Talvisodassa menetetyt alueet eduskunta liitti 6. joulukuuta takaisin Suomeen palauttaessaan [[Tarton rauha]]n rajat.
 
Jatkosodan aikana tuotanto ja ulkomaankauppa vähenivät, mikä aiheutti ongelmia maan elintarvikehuollolle. Vaikein ruokatilanne oli vuosientalvella vuosina 1942–1943 välisenä talvena. Tällöin esimerkiksi rintamamiehillä ilmeni puutostauteja ja erityisesti osalla nuoremmista miehistä ruoanpuutteesta johtuvaa yleistä heikkoutta. Tilanteen pelasti ruokatarvikkeiden tuonti lähinnä Saksasta ja sen vaikutuspiirissä olevista maista. Lisäksi rintamamiesten tilannetta helpottivat Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot, jotka muonittivat 50&nbsp;000 vastuualueellaan olevaa suomalaissotilasta. Huolimatta pitkien kuljetusmatkojen mukanaan tuomista käytännön ongelmista, yksitoikkoisesta ruuasta ja rajoitetuista annoksista rintamamiesten muonitus onnistui tyydyttävästi. Rintamamiesten keskuudessa esiintyi jatkosodan aikana kaikkiaan 300 sairaalahoitoa vaatinutta puutostautitapausta, mitä voidaan pitää varsin pienenä määränä.<ref name="AutoVM-23"/>
 
[[Tiedosto:Continuation War 1942 and Soviet assaults Finnish.jpg|pienoiskuva|Puna-armeijan operatiiviset hyökkäykset asemasotavaiheessa 1942; hyökkäykset torjuttiin tammikuussa Maaselän kannaksella ja huhtikuussa kolmelta suunnalta: Petsamossa, Kiestingissä ja Syvärillä.]]
Vuonna 1942 taistelut jatkuivat hajanaisesti [[Syväri]]llä ja [[Kiestinki|Kiestingissä]]. Suomalaisten ainoaksi hyökkäyssotatoimeksi koko asemasodan aikana jäi [[Suursaaren valtaus]] maaliskuussa.<ref name="AutoVM-24"/>
 
4. kesäkuuta Mannerheim täytti 75 vuotta, ja hänet ylennettiin [[Suomen marsalkka|Suomen marsalkaksi]]. Päivä määrättiin [[Puolustusvoimain lippujuhlan päivä|puolustusvoimain lippujuhlapäiväksi]]. Helsingissä ilmoitettiin nimettävän katu hänen kunniakseen. [[Adolf Hitler]] vieraili yllättäen Mannerheimin syntymäpäivillä Immolassa ja valitteli, ettei ollut voinut Romanian öljyn varmistamiseksi Saksalle tehdä mitään Suomen hyväksi talvisotaa ennen tai sen aikana. Suomalaisten nauhoittamasta Hitlerin ”yksinpuhelusta” selkeni Suomen sodanjohdolle myös Neuvostoliiton asevarustelun taso, joka oli yllättänyt Hitlerin. Vastavierailullaan Saksaan Mannerheim oli saanut ilmeisesti{{selvennä|27.1.2016}} lisää informaatiota Saksan ”idänretkestä”, koska paluunsa jälkeen hän arvioi puolustusministeri [[Rudolf Walden|Rudolf Waldenille]] Saksan ”idänretken” päättyvän katastrofiin.
 
Neuvostoliittolaiset lähettivät sotilasosaston suomalaisten rintamalinjan taakse Rukajärven tienoille. Suomalaiset kuitenkin kukistivat yrityksen lyhyellä takaa-ajolla.
233

muokkausta