|
[[Kuva:Gem.pebbles.800pix.label.jpg|thumb|300px|'''Jalokiviä ja korukiviä.'''<br />1 - turkoosi,<br />2 - hematiitti,<br />3 - krysokolla,<br />4 - tiikerinsilmä,<br />5 - kvartsi,<br />6 - turmaliini,<br />7 - karneoli,<br />8 - pyriitti,<br />9 - sugiliitti,<br />10 - malakiitti,<br />11 - ruusukvartsi,<br />12 - obsidiaani,<br />13 - rubiini,<br />14 - akaatti,<br />15 - jaspis,<br />16 - ametisti,<br />17 - blue lace -akaatti,<br />18 - lapislatsuli]]
'''Korukivi''' (aiemmin '''puolijalokivi''') on [[mineraali]] tai harvemmin [[Kivi|kivilaji]], jota pelkän koristeellisuutensa vuoksi hiotaan käytettäväksi [[koru]]issa tai muissa pienissä koriste-esineissä. Värikkyys, kaunis kuviointi tai hiotun kiven pinnalla esiintyvä optinen ilmiö on yleensä syynä kiven suosiolle korukäytössä. Korukiven erottaa sitä arvokkaammasta [[jalokivi|jalokivestä]] esimerkiksi läpinäkymättömyys, pehmeys ([[kovuus]] [[Mohsin kovuus|Mohsin asteikolla]] alle 7,5)<ref name="Duda_12">Rudolf Dud'a, Lubos Rejl: Jalokivien maailma, s. 12.</ref> ja yleisyys maankuoressa. Useimmat korukivet ovat läpinäkymättömiä, mutta esimerkiksi [[kvartsi]]n läpinäkyviä muunnoksia ei yleensä pidetä jalokivinä niiden yleisyyden ja siitä johtuvan vähäisen arvon vuoksi. Käytännössä lähes mitä tahansa tarpeeksi kestävää kiveä voidaan käyttää korukivenä, mutta on myös olemassa runsaasti vakiintuneita korukivimineraaleja. Korukiven vanhentunut nimitys on ''puolijalokivi''. Monissa kielissä ei ole käytössä erillisiä nimiäsanoja jalo- ja korukiville, vaan myös korukiviä kutsutaan jalokiviksi.
== Yleisimpiä korukiviä ==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Haapala, Ilpo ym. (toim.) | Nimeke = Hio kivet koruiksi: Kiviharrastajan käsikirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Edita | Vuosi = 1996 | Tunniste = ISBN 951-37-1421-7}}
* [http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_098.pdf Suomen korukivet – Gemstones of Finland] GTK 2017
[[Luokka:Korukivet| ]]
|
