Ero sivun ”Kerava” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty kuvitusta |
Lisätty tietoa nimestä. |
||
Rivi 68:
|Kurkela
|}
== Nimen alkuperä ==
Kerava mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1443 ruotsinkielisessä muodossa ''Kervo'', mikä perustuu suomenkieliseen nimeen Kerava. 1400-luvulla kylä jakautui kahdeksi eri kyläksi, [[Ylikerava|Ylikeravaksi]] ja [[Alikerava|Alikeravaksi]]. Vielä jakautumisen jälkeen paikasta käytettiin kuitenkin yhteisnimitystä Kerava, jolloin se saattoi tarkoittaa kumpaa osaa vain, useimmiten kuitenkin Yli-Keravaa.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Sirkka Paikkala|Nimeke=Suomalainen paikannimikirja|Vuosi=2019|Julkaisija=Kotimaisten kielten keskus}}</ref>
Hyvinkään [[Ridasjärvi (järvi)|Ridasjärvestä]] alkunsa saavaa Keravanjokea kutsutaan sen alkupäässä nimityksillä Latostenjoki, Latostenmaanjoki ja Kellokoskenjoki. On luultavaa, että Keravanjoki on tarkoittanut jo varhain vain Keravan kylän kohdalla olevaa osaa joesta. Tällöin joen nimitys juontuisi asuinpaikan nimityksestä ja olisi näin nimenä nuorempi. Kerava-nimi itsessään liittyy uusmalaisiin Kerava-nimiin. Kerava-nimiä tunnetaan myös Hämeestä ja Etelä-Savosta.<ref name=":1" />
Nimi voi olla yhteydessä sanaan ''kero'', mikä tarkoittaa kitaa, nielua tai kurkkua. Selityksen heikkoutena on kuitenkin se, että mainituissa merkityksissä se tunnetaan vain Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, kaukana varsinaisten Kerava-nimien esiintymispaikoista. Toisen selityksen mukaan nimitys liittyisi rajapaikkaan. Kerava-nimitykset liittyvät laajemmin rajapaikkoihin jollaisia ne ovat todennäköisesti olleet nimenantohetkellä. Nykyisen Keravan kaupungin alue Tuusulan ja Sipoon rajalla on aluetta josta tuli kieliryhmien välinen raja 1200- ja 1300-lukujen [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaisten kolonisaation]] myötä. Näin ollen Kerava-nimisissä paikoissa voi olla kyse riitamaista.<ref name=":1" />
== Historia ==
Rivi 73 ⟶ 80:
Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä jo noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] rannikkoa. Nämä alueen asukit saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kerava.fi/kerava-info/matkailu/historia |nimeke=Historia |tekijä= |julkaisu= |ajankohta= |julkaisija=Keravan kaupunki |viitattu=21.7.2017}}</ref> Keravalta tunnetaan kahdeksan kivikautista asuinpaikkaa, joista merkittävin on Lapilan Pisinmäki. Alueelta on löydetty kiviesineitä, tulisijoja, luunkappaleita ja keramiikkaa, jotka ajoittuvat kahteen asutusvaiheeseen. Näistä varhaisempi on [[Suomusjärven kulttuuri]]n ajalta noin 6500–4200 eaa. ja myöhäisempi [[Nuorakeraaminen kulttuuri|nuorakeraamisen kulttuurin]] kaudelta noin 2500–2000 eaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kunnas, Olli |Nimeke=Keravan kaupungin tunnettujen muinaisjäännösten tarkistusinventointi 2013–2014 |Vuosi=s.a |Sivu= |Sivut=7–8, 12–14, 40 |Julkaisija=Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut |www=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=116063&ttyyppi=pdf&kansio_id=245}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sarkamo, Jaakko |Otsikko=Pisinmäen muinaiskaivaukset |Julkaisu=Kotikaupunkini Kerava 2 |Ajankohta=1981 |Sivut=4–9 |Julkaisupaikka=Kerava |Julkaisija=Kerava-seura}}</ref>
Keskiajalle asti Kerava oli erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää,
Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. Alkujaan siihen kuului myös osa [[Korso]]n alueesta, ja [[Korson rautatieasema]]kin sijaitsi kauppalan alueella. Vuonna 1954 lähtien koko Korso kuitenkin liitettiin silloiseen [[Vantaa|Helsingin maalaiskuntaan]].<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.korsonty.fi/19 | Nimeke = Korson kunta | Julkaisija = Korson sos.dem. työväenyhdistys | Viitattu = 6.8.2011}}</ref>
| |||