Ero sivun ”Annie Ernaux” versioiden välillä
Luotu kääntämällä sivu ”Annie Ernaux” |
(ei mitään eroa)
|
Versio 13. syyskuuta 2021 kello 10.27
Annie Ernaux (syntynyt Duchesne ; syntynyt 1. syyskuuta 1940) on ranskalainen kirjailija . [1]
Lapsuus ja koulutus
Annie Ernaux varttui Yvetotissa Normandiassa. Hän varttui työväenluokkaisessa perheessä, [2] myöhemmin hänen vanhempansa pitivät kahvilaa ja ruokakauppaa. Hän opiskeli Rouenin ja sitten Bordeaux'n yliopistoissa, valmistui opettajaksi ja opiskeli modernia kirjallisuutta (1971). Hän jatkoi opintojaan jonkin aikaa Marivaux'ssa.[3]
1970-luvun alussa Ernaux opetti Bonneville Lycéessa,[4] Éviren yliopistossa Annecy-le-Vieux'ssa ja Pontoisessa ennen kuin meni töihin Kansallisen etäopetuksen keskukseen (Center national d'enseignement à distance-CNED).[5]
Kirjailijan ura
Ernaux julkaisi ensimmäisen teoksena, omaelämäkerrallisen romaanin Les Armoires vides vuonna 1974. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet palkittiin Renaudot'n palkinnolla toisesta omaelämäkerrallisesta teoksestaan La Place (Miehen paikka). Se kertoo Ernaux'n suhteesta isäänsä, hänen lapsuuskokemuksistaan pienessä ranskalaiskaupungissa ja siirtymästä aikuisuuteen. [6]
Jo varhain urallaan Ernaux vaihtoi fiktion omaelämäkerralliseen tyyliin.[7] Hän yhdistää teoksissaan historiallisia ja yksilöllisiä kokemuksia ja on kartoittanut vanhempiensa sosiaalista etenemistä, nuoruuttaan, avioliittoaan, intohimoista ihmissuhdettaan, aborttiaan, Alzheimerin tautia, äitinsä kuolemaa, ja rintasyöpää.[8]
Naisen tarina, Miehen paikka ja Puhdas intohimo tunnustettiin The New York Timesin merkittäviksi kirjoiksi, ja A Woman's Story oli Los Angeles Timesin kirjapalkinnon finalisti. Häpeä valittiin Publishers Weekly -kirjan parhaaksi kirjaksi vuonna 1998, I Remain in Darkness on Top Memoir 1999 The Washington Post -lehdessä, ja The Possession valittiin vuoden 2008 kymmenen parhaan kirjan joukkoon More Magazine -lehdessä.
Hänen vuonna 2008 julkaistut muistelmansa Les Années (Vuodet) oli arvostelumenestys, monien mielestä hänen pääteoksensa.[9] Siinä Ernaux kirjoittaa itsestään kolmannessa persoonassa (elle ) ja kertoo ranskalaisesta yhteiskunnasta toisen maailmansodan lopusta 2000 -luvun alkuun.[10]Vuodet voitti vuonna 2008 Académie françaisen Françoise-Mauriac-palkinnon, 2008 Marguerite Duras -palkinnon, [11] vuoden 2008 ranskankielisen palkinnon, vuoden 2009 Télégramme-lukijapalkinnon ja vuoden 2016 Premio Strega Europeo -palkinnon.
- 1977 Prix d'Honneur vuoden 1977 romaanista Ce qu'ils disent ou rien
- 1984 La Placen Renaudot -palkinto
- 2008 Prix Marguerite-Duras Les Annéesille
- 2008 Prix François-Mauriac Les Annéesille
- 2008 Prix de la langue française koko tuotannosta
- 2014 Kunniatohtori Cergy-Pontoisen yliopistosta
- 2016 Strega European Prize for the Years (käännetty italiaksi nimellä Gli Anni (L'Orma)
- 2017 Prix Marguerite-Yourcenar, Kansalaisyhteiskunnan multimedian tekijöiden yhdistyksen myöntämä elämäntyöpalkinto
- 2018 Premio Hemingway per la letteratura koko tuotannosta
- 2019 Prix Formentor [12]
- 2019 Premio Gregor von Rezzori Una Donnalle
- 2019 Kansainvälinen Booker-palkinto-ehdokas
Bibliografia
- Les Armoires vides, Pariisi, Gallimard, 1974; Gallimard, 1984, ISBN 978-2-07-037600-1
- Cleaned out. Dalkey Archive Press, 1996. ISBN 978-1-56478-139-0. Teoksen verkkoversio. 978-1-56478-139-0
- Ce qu'ils disent ou rien, Pariisi, Gallimard, 1977; Ranskalaiset ja eurooppalaiset julkaisut, Incorporated, 1989, ISBN 978-0-7859-2655-9
- La Femme gelée, Pariisi, Gallimard, 1981; Ranskan ja eurooppalaiset julkaisut, Incorporated, 1987, ISBN 978-0-7859-2535-4
- A Frozen Woman. Four Walls Eight Windows, 1995. ISBN 978-1-56858-029-6. Teoksen verkkoversio. 978-1-56858-029-6
- La Place, Pariisi, Gallimard, 1983; Distribooks Inc., 1992, ISBN 978-2-07-037722-0
- La Place. Psychology Press, 1990. ISBN 978-0-415-05926-8. Teoksen verkkoversio. 978-0-415-05926-8
- A man's place. Seven Stories Press, 1992. ISBN 978-0-941423-75-5. Teoksen verkkoversio. 978-0-941423-75-5
- Une Femme, Pariisi, Gallimard, 1987
- A Woman's Story. Seven Stories Press, 2003. ISBN 978-1-58322-575-2. Teoksen verkkoversio. 978-1-58322-575-2
- Yksinkertainen intohimo, Pariisi, Gallimard, 1991; Gallimard, 1993, ISBN 978-2-07-038840-0
- Simple Passion. Seven Stories Press, 2003. ISBN 978-1-58322-574-5. Teoksen verkkoversio. 978-1-58322-574-5
- Journal du dehors, Pariisi, Gallimard, 1993
- Exteriors. Seven Stories Press, 1996. ISBN 978-1-888363-31-9. Teoksen verkkoversio. 978-1-888363-31-9
- La Honte, Pariisi, Gallimard, 1997 [13]
- Häpeä, kääntäjä Tanya Leslie, Seven Stories Press, 1998, ISBN 978-1-888363-69-2
- Je ne suis pas sortie de ma nuit, Pariisi, Gallimard, 1997
- I Remain in Darkness. Seven Stories Press, 1999. ISBN 978-1583220146. Teoksen verkkoversio. 978-1583220146
- La Vie extérieure : 1993-1999, Pariisi, Gallimard, 2000
- Things Seen. University of Nebraska Press, 2010. ISBN 978-0803228153. Teoksen verkkoversio. 978-0803228153
- L'Événement, Pariisi, Gallimard, 2000, ISBN 978-2-07-075801-2
- Happening. Seven Stories Press, 2001. ISBN 978-1-58322-256-0. Teoksen verkkoversio. 978-1-58322-256-0
- Happening, kääntäjä Alison L.Strayer, Fitzcarraldo Editions, 2019
- Se perdre, Pariisi, Gallimard, 2001
- L'Occupation, Pariisi, Gallimard, 2002
- The Possession. Seven Stories Press, 2008. ISBN 978-1-58322-855-5. Teoksen verkkoversio. 978-1-58322-855-5
- L'Usage de la photo, Marc Marie, Pariisi, Gallimard, 2005
- Les Années, Pariisi, Gallimard, 2008, ISBN 978-2-07-077922-2 [14]
- The Years. Seven Stories Press, 2017. ISBN 978-1609807870. Teoksen verkkoversio. 978-1609807870
- L'Autre fille, Pariisi, Nil 2011 ISBN 978-2-84111-539-6
- L'Atelier noir, Pariisi, éditions des Busclats, 2011
- Écrire la vie, Pariisi, Gallimard, 2011
- Retour à Yvetot, éditions du Mauconduit, 2013
- Terveisin les lumières mon amour, Seuil, 2014
- Mémoire de fille, Gallimard, 2016
- A Girl's Story. Seven Stories Press, 2020. ISBN 978-1609809515. Teoksen verkkoversio. 978-1609809515
Lue lisää
- SJ McIlvanney: Sukupuolimimeesi. Realismi ja feminismi Annie Ernaux'n ja Claire Etcherellin teoksissa . Diplomityö, Oxfordin yliopisto 1994
- Sarah Elizabeth Cant: Itseviittaus ja Annie Ernaux'n, Patrick Modianon ja Daniel Pennacin teokset . Väitöskirja, Oxfordin yliopisto 2000
- Georges Gaillard: Trauma, yksinäisyys ja automaattinen syntyminen. Annie Ernaux: "L'événement". Filigrane, écoutes psychothérapiques, 15, 1. Montréal, kevät 2006ISSN 1192-1412 en ligne;ISSN 1911-4656 doi:10.7202/013530AR s. 67–86
Viitteet
- ↑ Annie Ernaux EVENE. Arkistoitu 1 November 2010. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ Elkin: Bad Genre: Annie Ernaux, Autofiction, and Finding a Voice The Paris Review. 26.10.2018. Viitattu 18.4.2019. en
- ↑ https://bibliobs.nouvelobs.com/romans/20111209.OBS6413/annie-ernaux-I-would-venge-ma-race.html.
- ↑ Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], {{{Vuosi}}}. ISSN 0182-2411. http://www.histoire.presse.fr/actualite/portraits/annie-ernaux-je-ne-suis-qu-histoire-01-06-2008-5928 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio]. .
- ↑ Annie Ernaux, Cercle-enseignement.com, accessed October 12, 2011.
- ↑ Ferniot: 1983 : La place par Annie Ernaux L'EXPRESS. 1.11.2005. Arkistoitu 29 October 2010. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ Annie Ernaux. Les Années Le Télégramme. 3.5.2009. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ People / Personnalités / Annie Ernaux Elle. 6.5.2009. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ Peras: Les Années par Annie Ernaux L'EXPRESS. 11.2.2010. Arkistoitu 29 October 2010. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ Laurin: Autobiographie : Les années: le livre d'une vie 3.4.2008. Radio-Canada. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ Prix Marguerite Duras Association Marguerite Duras. Viitattu 18.4.2019. fr-FR
- ↑ Daniel Verdu: La escritora Annie Ernaux gana el Premio Formentor elpais.com. May 6, 2019. Viitattu May 6, 2019.
- ↑ Tison: Critique: Annie dans l'arrière-boutique L'EXPRESS. 1.2.1997. Arkistoitu 29 October 2010. Viitattu 31.10.2010. fr
- ↑ Massoutre: Littérature française - La chronique douce-amère d'Annie Ernaux Le Devoir. 19.4.2008. Viitattu 31.10.2010. fr