Ero sivun ”Laki vuokra-alueiden lunastamisesta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
punakaartilaispykälän kumoaminen v. 1919 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Torpparilaki''' oli [[17. heinäkuuta]] [[1918]] hyväksytty laki [[torppari|torppareiden]], [[mäkitupalainen|mäkitupalaisten]] ja [[lampuoti|lampuotien]] oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Jo [[1910-luku|1910-luvulla]] aloitettu lain valmistelu jäi kesken [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] vuoksi. Sodan aikana punainen puoli sääti oman lakinsa [[31. tammikuuta]] 1918[http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv11.html], mutta sisällissodan lopputuloksen vuoksi lailla ei ollut käytännön vaikutuksia.
Torppariongelmalla tarkoitettiin umpeutuvista ja ehdoiltaan epämääräisistä torpparisopimuksista (torpparikontrahdeista) aiheutuneita ongelmia. Niistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista oli 1900-luvun alun Suomessa tullut venäläisten ja suomalaisten viranomaisten sekä poliittisten puolueiden monimutkainen kiista.
Näitä ongelmia oli lykätty jatkamalla poikkeusmääräyksin torppien vuokra-aikoja vuosina [[1909]] ja [[1915]].
Erityinen [[maanvuokrakomitea]] oli asetettu [[1912]] pohtimaan kysymyksen ratkaisua.
[[Suomalainen puolue|Suomalainen]] ja [[nuorsuomalainen puolue]] esittivät yhdessä [[RKP|ruotsalaisen kansanpuolueen]] kanssa oman esityksensä ja [[maalaisliitto]] omansa vuoden [[1916]] [[Valtiopäivät|valtiopäiville]]. [[SDP|Sosiaalidemokraatit]] esittivät oman [[Me vaadimme]] -ohjelmansa [[1917]]. Sen torppareita koskeneen osan johtoajatus oli torpparien vapauttaminen yksittäisten isäntien vallasta.
[[Svinhufvudin_I_hallitus|Svinhuvudin senaatti]] puolestaan lähti torpparien itsenäistämisestä. Esitys tuli [[Eduskunta|eduskuntaan]] juuri ennen vuoden [[Sisällissota|1918 sodan]] alkua [[25.
Sodan jälkeen toukokuussa 1918 lain käsittelyä jatkoi ns. [[tynkäeduskunta]]. Lakiin lisättiin sodan vaikutuksena ns. punakaartilaispykälä, joka poisti kaarteihin kuuluneilta ja vähintään kymmenen vuoden vankeustuomion saaneilta oikeuden torppansa lunastamiseen. Pykälä kumottiin seuraavan vuoden kesällä <ref>http://www.tyark.fi/lists/1918kronologia.htm</ref>, kun lakia oli juuri
Torpparilaki käsiteltiin täysistunnon toisessa käsittelyssä heinäkuussa ja ratkaistiin kiireellisenä kolmannessa käsittelyssä 17.
==Torpparilain täytäntöönpano==
Alkujaan torppareita ja mäkitupalaisisa koskenutta lakia laajennettiin ensin 1919 [[Lampuoti|lampuoteihin]] ja edelleen pappiloiden (1921) ja kruununtilojen torppareihin (1922).▼
▲Alkujaan torppareita ja
Torppien lunastaminen jatkui [[Toinen_maailmansota|II maailmansotaan]] asti ja yhteensä laki koski 46645 torpparia ja lampuotia sekä 45580 mäkitupalaista.▼
▲Torppien lunastaminen jatkui [[Toinen_maailmansota|II maailmansotaan]] asti ja yhteensä laki koski
Torpparilaki laajensi Suomen itsenäistä pienviljelijäluokkaa ja antoi laajoille kansanosille omaa maata. Tämä vaikutti osaltaan kansan eheytymiseen sisällissodan jälkeen ja [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ilmenneeseen kansalliseen yhtenäisyyteen.▼
▲Torpparilaki laajensi Suomen itsenäistä [[pienviljelijä|pienviljelijäluokkaa]] ja antoi laajoille kansanosille omaa maata. Tämä vaikutti osaltaan kansan eheytymiseen sisällissodan jälkeen ja
===Kirjallisuutta===▼
Torpparijärjestelmän loppuvaiheet. Suomen historia 1987 (Weilin + Göös), osa 6, s. 393-394.
|