Ero sivun ”Laki vuokra-alueiden lunastamisesta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
punakaartilaispykälän kumoaminen v. 1919
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Torpparilaki''' oli [[17. heinäkuuta]] [[1918]] hyväksytty laki [[torppari|torppareiden]], [[mäkitupalainen|mäkitupalaisten]] ja [[lampuoti|lampuotien]] oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Jo [[1910-luku|1910-luvulla]] aloitettu lain valmistelu jäi kesken [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] vuoksi. Sodan aikana punainen puoli sääti oman lakinsa [[31. tammikuuta]] 1918[http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv11.html], mutta sisällissodan lopputuloksen vuoksi lailla ei ollut käytännön vaikutuksia.
 
Torppariongelmalla tarkoitettiin umpeutuvista ja ehdoiltaan epämääräisistä torpparisopimuksista (torpparikontrahdeista) aiheutuneita ongelmia. Niistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista oli 1900-luvun alun Suomessa tullut venäläisten ja suomalaisten viranomaisten sekä poliittisten puolueiden monimutkainen kiista.
 
Näitä ongelmia oli lykätty jatkamalla poikkeusmääräyksin torppien vuokra-aikoja vuosina [[1909]] ja [[1915]].
 
Erityinen [[maanvuokrakomitea]] oli asetettu [[1912]] pohtimaan kysymyksen ratkaisua.
 
[[Suomalainen puolue|Suomalainen]] ja [[nuorsuomalainen puolue]] esittivät yhdessä [[RKP|ruotsalaisen kansanpuolueen]] kanssa oman esityksensä ja [[maalaisliitto]] omansa vuoden [[1916]] [[Valtiopäivät|valtiopäiville]]. [[SDP|Sosiaalidemokraatit]] esittivät oman [[Me vaadimme]] -ohjelmansa [[1917]]. Sen torppareita koskeneen osan johtoajatus oli torpparien vapauttaminen yksittäisten isäntien vallasta.
 
[[Svinhufvudin_I_hallitus|Svinhuvudin senaatti]] puolestaan lähti torpparien itsenäistämisestä. Esitys tuli [[Eduskunta|eduskuntaan]] juuri ennen vuoden [[Sisällissota|1918 sodan]] alkua [[25.1. tammikuuta]] 1918.
 
Sodan jälkeen toukokuussa 1918 lain käsittelyä jatkoi ns. [[tynkäeduskunta]]. Lakiin lisättiin sodan vaikutuksena ns. punakaartilaispykälä, joka poisti kaarteihin kuuluneilta ja vähintään kymmenen vuoden vankeustuomion saaneilta oikeuden torppansa lunastamiseen. Pykälä kumottiin seuraavan vuoden kesällä <ref>http://www.tyark.fi/lists/1918kronologia.htm</ref>, kun lakia oli juuri aletturyhdytty soveltamaan, minkä vuoksi punakaartiin kuuluminen ei käytännössä vaikuttanut torpparin asemaan.
 
Torpparilaki käsiteltiin täysistunnon toisessa käsittelyssä heinäkuussa ja ratkaistiin kiireellisenä kolmannessa käsittelyssä 17.7. heinäkuuta 1918. Lakia alettiin panna täytäntöön [[1. toukokuuta|vapunpäivänä]] [[1919]].
 
==Torpparilain täytäntöönpano==
Alkujaan torppareita ja mäkitupalaisisa koskenutta lakia laajennettiin ensin 1919 [[Lampuoti|lampuoteihin]] ja edelleen pappiloiden (1921) ja kruununtilojen torppareihin (1922).
 
Alkujaan torppareita ja mäkitupalaisisamäkitupalaisia koskenutta lakia laajennettiin ensin 1919 [[Lampuoti|lampuoteihin]] ja edelleen pappiloiden ([[1921]]) ja kruununtilojen torppareihin ([[1922]]).
Torppien lunastaminen jatkui [[Toinen_maailmansota|II maailmansotaan]] asti ja yhteensä laki koski 46645 torpparia ja lampuotia sekä 45580 mäkitupalaista.
 
Torppien lunastaminen jatkui [[Toinen_maailmansota|II maailmansotaan]] asti ja yhteensä laki koski 4664546 645 torpparia ja lampuotia sekä 4558045 580 mäkitupalaista. Lain piiriin kuului siis yli 92 000 viljelijää.
Torpparilaki laajensi Suomen itsenäistä pienviljelijäluokkaa ja antoi laajoille kansanosille omaa maata. Tämä vaikutti osaltaan kansan eheytymiseen sisällissodan jälkeen ja [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ilmenneeseen kansalliseen yhtenäisyyteen.
 
Torpparilaki laajensi Suomen itsenäistä [[pienviljelijä|pienviljelijäluokkaa]] ja antoi laajoille kansanosille omaa maata. Tämä vaikutti osaltaan kansan eheytymiseen sisällissodan jälkeen ja [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ilmenneeseen kansalliseen yhtenäisyyteen.
===Kirjallisuutta===
 
===Kirjallisuutta===
Torpparijärjestelmän loppuvaiheet. Suomen historia 1987 (Weilin + Göös), osa 6, s. 393-394.